Terveyttä ja iloa ruoasta – maksutonta koulutusta kestävästä ruokakasvatuksesta

Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutus edellyttävät pedagogisessa vastuussa olevalta henkilöstöltä riittävää sisältöosaamista. Kestävän elämäntavan tukeminen edellyttää uudenlaisia valmiuksia ja työkaluja ruokakasvatuksen toteutukseen ja arviointiin varhaiskasvatuksessa.

Koulutuksen tavoitteena on tukea varhaiskasvatushenkilöstön ruokakasvatuksellista sisältöosaamista, syventää pedagogista ammattitaitoa sekä antaa välineitä kehittää ja arvioida lasten hyvää ravitsemusta ja kestävää elämäntapaa tukevaa ruokakasvatustoimintaa omassa yksikössä, yhteistyössä vanhempien kanssa. Tämän koulutuksen aikana osallistuja saa tietoa ja taitoja toteuttaa ruokakasvatusta omassa työssään.

Lue lisää koulutuksen järjestäjän sivuilta: Terveyttä ja iloa ruoasta – kohti osaavaa ja kestävää ruokakasvatusta -koulutus

Ajankohta: Koulutus toteutetaan vuosien 2021 ja 2022 aikana kolme kertaa ajanjaksolla 15.10.2021–31.3.2022.

Aloitus: Koulutus alkaa ennakkotehtävällä ja etäkoulutuspäivällä pe 15.10.2021, jonka jälkeen työskentely jatkuu ohjatusti verkossa.

Ilmoittautuminen: Viimeistään 30.9.2021. Yhteen toteutukseen voidaan ottaa rajoitettu määrä osallistujia, joten varaa paikkasi ajoissa!

Hinta: Maksuton. Koulutus on Opetushallituksen rahoittama.

Järjestäjä: Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

Kuva ja koulutustietojen lähde: Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

6/2021/P.J.

Iloista materiaalia sydänviikolle päiväkoteihin ja alakouluihin

Sydänviikon teemapaketissa on kerättynä ideoita ruokailon lisäämiseksi lasten kanssa. Esi- ja alkuopetusikäisille on tarjolla tehtävävihkonen, pienemmille lapsille ideoita ryhmässä yhdessä tehtäväksi ja opettajille oma opas. Sydänviikon materiaalit ovat yhdessä tuottaneet Sydänliitto, Sydänmerkki ja Neuvokas perhe. Sydänviikkoa vietetään 18.-25.4., mutta aineistoja voi käyttää hyvin myös muulloin.

Iloa ruuasta -tehtävävihkonen esi- ja alkuopetukseen 

Lapsen oma Iloa ruuasta -tehtävävihkonen sisältää hauskoja tehtäviä ja ideoita ruokaan, ruokailoon ja ruuanlaittoon liittyen. Osa tehtävistä voidaan toteuttaa yhdessä esi- ja alkuopetuksen ryhmissä ja osa voidaan tehdä kotona perheen kanssa. Iloisessa ruokaseikkailussa ovat mukana Nepe, Rotta-Ronkeli ja salapoliisikoira Sapere. Också på svenska.

Syvänviikon materiaalia Hyvän mielen ruokapöytä 2021

Opettajan oppaassa ideoita viikon jokaiselle päivälle ja vinkit Sapere-aistiharjoituksiin

Viikon tavoite on lisätä lasten ja perheiden ruokailoa sekä innostaa yhdessä syömiseen ja kokkailuun. Jokaiselle viikonpäivälle on valmiita toimintavinkkejä ja tehtäviä. Tavoitteen on lisätä ruokailon kipinää sekä hyväntuulisia keskusteluja päiväkotien, koulujen ja kotien ruokapöytiin.

Sydänviikon kuva opettajien oppaasta 2021

Puuhaa 2-5 -vuotiaiden ryhmiin

Miellyttävä yhteinen hetki ja myönteinen ilmapiiri ruokaa ja syömistä kohtaan houkuttelevat ruokailoa esiin ja rohkaisevat myös varovaisempia ruokailijoita tutustumaan uusiin makuihin. Verkkosivuilta löytyy hauskaa ruokapuuhaa ja ideoita ruokakasvatukseen viikon jokaiselle päivälle. Lisäksi ideoita on myös perheille ja kotiin lähetettäväksi.

Sydänviikon kuva 2-5 vuotiaiden ryhmiin ideoita

Lataa ja tulosta aineistot ja poimi ideat Sydänviikon sivuilta

Löydät kaikki aineistot, ideat ja ladattavat materiaalit klikkaamalla Sydänviikon verkkosivuille. Sivustolta löytyy puuhakirjan ja opettajan oppaan lisäksi muun muassa kirje koteihin, tarjotintabletti, lippusiimaa, juliste …

Sydänviikon materiaalit ovat tuottaneet yhdessä Sydänliitto, Sydänmerkki ja Neuvokas perhe.

Lähde ja kuvat: Sydänviikko päiväkodeissa ja alakouluissa

4/2021/P.J.

Eskarilaisten opetusmateriaali kierrätyksestä

Kierrätyskaverit on Suomen ensimmäinen eskarilaisten opetusmateriaali, joka kertoo kierrätyksestä ja kiertotaloudesta. Arla Suomi, UPM ja K-ryhmä ovat tuottaneet materiaalin Suomen noin 60 000 esikoululaiselle yhdessä Oppi&ilon kanssa. Materiaalin tavoitteena on auttaa kasvattamaan sukupolvi, jolle kierrättäminen on jokapäiväinen, helppo ja hauska juttu.

kierratyskaverit-1920x1080_tiedotekuvaMateriaalit ovat varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman mukaisia

Maksuton, 32-sivuinen tehtäväkirja luovine ja monipuolisine tehtävineen innostaa esikouluikäisiä kierrätyksen ja kiertotalouden saloihin. Tehtäväkirjaa tukeva opettajan materiaali puolestaan antaa käytännön eväitä opetukseen. Materiaali on tuotettu linjassa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman kanssa eikä se sisällä mainontaa. Opetusmateriaali käsittelee kiertotaloutta myönteisesti, innostavasti ja ratkaisujen kautta.

Kierrätys ja kiertotalous tutuiksi oivaltamisen ilon kautta

Toiminnallisen kirjan puuha- ja tutkimustehtävät tuovat erilaiset kiertotalouden aiheet, kuten luonnonvarat ja niiden hyödyntämisen, kierrättämisen ja uusiokäytön tutuiksi oivaltamisen ilon kautta. Opettajan materiaaliin on koottu ideoita ja vinkkejä, jotka tukevat puuhakirjan sisältöä ja syventävät aiheen käsittelyä. Päiväkotien johtajina toimivien varhaiskasvatuksen opettajien Martina Hambergin ja Tiia Hongiston mukaan luovuus, visuaalisuus, leikillisyys ja toiminnallisuus yhdessä paketissa houkuttelevat lasta tutkimaan, osallistumaan ja toimimaan ratkaisukeskeisesti omassa ympäristössään.

-Kierrätyskaverit-materiaalin positiivinen lähestymistapa innostaa sekä opettajaa että lasta harjoittelemaan ympäristöä suojelevia tekoja matalallakin kynnyksellä. Materiaalin avulla teemoista voi kehkeytyä suurempiakin projekteja lasten kanssa, kertoo Hamberg.

Tilaa ja tulosta maksuttomat aineistot

Sieppaa

 

Eskariopettaja voi tilata kirjat koko ryhmälle verkosta kierratyskaverit.fi-sivulta. Materiaali on saatavilla myös englanniksi ja ruotsiksi maaliskuun lopulla. Opettajan materiaali (pdf) on ladattavissa kierratyskaverit.fi -sivustolta.

Materiaalin on tuottanut Oppi&ilo, ja se on maksuton. Materiaalin taustalla ovat Arla, UPM ja K-ryhmä. Materiaali ei sisällä mainontaa missään muodossa.

Teksti: kierratyskaverit.fi ja aihetta käsittelevä tiedote
Kuva: kierratyskaverit.fi

3/2021/P.J.

Kajaanilaislapset ja nuoret kokeilivat vegaaniruokaa

Kajaanin päiväkodeissa ja kouluissa kokeiltiin loppuvuodesta 2020 vegaaniruokaa aiempaa suuremmassa määrin. Ruoka maistui, mutta kiinnostus jäi yllättävän vähäiseksi.

Vegaaniruokaa kaikille ilman lääkärintodistusta

Kasvisruoka on tullut vuosien varrella kajaanilaisille päiväkotilapsille, koululaisille ja opiskelijoille tutuksi. Listalle on nostettu suosikkiruokia, mutta on testattu myös uutuustuotteita, kuten Mifulasagnettea.

”Tarjolla on joka päivä kasvisruokaa toisena ateriavaihtoehtona ja kerran viikossa on kaikille kasvisruokapäivä”, kertoo palvelusuunnittelija Marika Jaakola Kajaanin Mamselli -liikelaitoksesta.

Listalla on ollut viikoittain myös yhdestä kolmeen vegaanista ruokaa, toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa enemmän. Vegaaniruoka valmistetaan erikseen eritysruokavaliokeittiössä Lounatuulessa. Sieltä se lähtee yksittäispakattuina annoksina yksiköihin.

Vegaaniruuan saamiseksi varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa Kajaanissa vaadittiin lääkärintodistus. Ylen paikallisen Kainuun radion haastattelun vauhdittamana vegaaniruoka puhutti kajaanilaisia viime syksynä.

”Ajattelimme, että kokeilemme vegaaniruuan saamista omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta.”

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolelle rajattu parin kuukauden kokeilukausi alkoi 19. lokakuuta ja päättyi 18. joulukuuta 2020 alkaneeseen lomaan. Kokeilusta tiedotettiin Wilman kautta, ja siihen ilmoittautui 13 osanottajaa, joista yksi jäi kauden aikana pois. Kokeilijoista kahdeksan oli päiväkodeista ja neljä kouluista. Nuorin oli vain puolitoistavuotias, vanhimmat 14-vuotiaita yläasteen 8.-9.-luokkalaisia.

”Kokeilu sai hyvän vastaanoton, mutta toki osallistujien määrä jäi vähäiseksi. Odotimme enemmän kysyntää.”

Kokeiluun osallistuneista lähes kaikki noudattivat jo kotona vegaaniruokavaliota. Syyt vegaaniruuan toivomiselle olivat eettisiä ja terveydellisiä: kestävä kehitys, halu suojella maapalloa. Vanhemmat halusivat antaa lapsilleen paremman tulevaisuuden. Koululaiset vastasivat kyselyyn itse.

Päävastuu lapsen ruuasta on kotona

Kajaanin vegaaniruokakokeilun aluksi järjestettiin maistelutilaisuus, johon kutsuttiin nuoria eri luokka-asteilta ja ravitsemusterapeutti.

”Keskustelimme vegaaniruuasta, kyselimme nuorten ajatuksia ja tarjosimme vegaaniruokaa – alkuun smoothien, sitten myskikurpitsakeittoa ja ruisleipää, pääruuaksi chili con Härkistä ja jälkkäriksi vegaanisia karkkeja.”

Kokeilun jälkeen kysyttiin mielipiteitä sen aikana tarjotusta ruuasta.

”Lähes kaikki olivat tyytyväisiä ruuan makuun, rakenteeseen ja ulkonäköön. Tarjoilulämpötila oli hyvä ja annoskoko sopiva. Ruokasuosikkeja oli monta: vegebolognese, vegepuikot, pinaattiletut, vegeperunasose, pastat ja pavut. Vegaanista lasagnettea toivottiin, ja sitä kehitellään.”

Kokeilun päätyttyä Kajanissa tehtiin päätös, että vegaaniruokaa saa päiväkodeissa ja kouluissa joka päivä. Sitä syö nyt seitsemän lasta.

”Lääkärintodistusta ei tarvita, mutta vegaaniruokailijoita kehotetaan käymään kouluterveydenhoitajan luona, ja hän ohjaa tarvittaessa ravitsemusterapeutin luo. Näin varmistetaan, että lapset ja heidän vanhempansa saavat tarpeeksi tietoa ruuan ravitsemuksellisuudesta vegaanisuuden näkökulmasta. Päiväkodissahan lapset saavat keskimäärin 2/3 päivittäisistä aterioista,  koulussa syödystä lounaasta vain yhden kolmasosan. Vanhemmat tekevät päätökset lapsensa ruokailusta. Päävastuu on kotona”, Jaakola muistuttaa.

Kokeilun tärkeimpiä saavutuksia oli sen herättämä ravitsemuskeskustelu.

”Ekologinen ajattelu ja ilmastoasiat ovat niin tätä päivää, että uskon kasvisruuan suosion kasvavan jossakin muodossa. Onko se sitten vegaanista tai lakto-ovoa vai jotakin ihan uutta, en tiedä.”

Kajaanin Mamselli

Kajaanin Mamselli on Kajaanin kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa ateria- ja puhtaanapitopalveluita. Se valmistaa päivittäin reilut 9 000 ruoka-annosta ja työllistää noin 180 henkeä.

Tuotantokeittiöitä on kaksi, päivittäin noin 5 500 ateriaa varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen tekevä Lounatuuli ja toisen asteen, lukion ja ammattikorkeakoulun ateriat valmistava Vimpeli. Opiskelijaravintoloiden ja -kahviloiden lisäksi Kajaanin Mamselli vastaa kaupungintalon henkilöstöravintolasta, vesiliikuntakeskus Kaukaveden kahviosta ja kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsän tilausravintolatoiminnasta.

Lounatuulen ja Vimpelin tuotantokeittiöissä tehty ruoka kuumennetaan ja osa tuotteista kypsytetään yksiköissä. Päiväkoteja Kajaanissa on 17, kouluja perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa 15.

Neljästi vuodessa vaihtuva sesongin mukainen ruokalista

Palvelusuunnittelija Marika Jaakola laatii neljästi vuodessa vaihtuvat sesonginmukaiset ruokalistat yhdessä keittiöiden tuotantovastaavien, Lounatulen Päivi Yli-Pelkolan ja Vimpelin Teija Partasen kanssa.

”He katsovat asiaa tuotannon näkökulmasta, minä vastaan aterioiden ravitsemussuositusten, monipuolisuuden ja täysipainoisuuden toteutumisesta”, Jaakola kertoo.

Kirjoittaja: Tuija Heikkilä. Artikkeli on julkaistu AmmattikeittiöOsaaja 1/2021 -lehdessä 2/2021

Vegan-kuva: Pexels, Viktoria Slawikowska
Ruokakuva: Kotimaiset Kasvikset ry, kuvaaja: Sanna Peurakoski

3/2021/P.J.

RuokaTutkan äänisadut

Tarinoita ystävyydestä, kasvamisesta, oppimisesta ja jännittävistä seikkailuista!

Ruokatutka ruokapalapeliRuokatutka ruona reitin sankari

RuokaTutkan 15 äänisadussa seikkailevat RuokaTutkan tutut hahmot sekä uusi tuttavuus – Ruut RuokaTutkailija. Kaikki sadut ovat sekä kuunneltavissa että luettavissa.

Ruut RuokaTutkailija -sadut on suunnattu erityisesti päiväkoti-ikäisille, muiden satujen parissa viihtyvät myös vanhemmat lapset ja lapsenmieliset. Sadut kestävät 4-7 minuutta.

Sadut ovat mukava tapa virittää keskustelua lasten kanssa ruokaan littyvistä aiheista. Jokaisen sadun lopusta löydät sadun opetukset sekä vinkkejä siitä, miten keskustelua sadun teemoista voi jatkaa lasten kanssa.

Ruokatutka mäenlasku

Tämän linkin kautta pääset kuuntelemaan ja lukemaan kaikki RuokaTutkan saut.

 

 

RuokaTutkan tavoitteena on lasten ja nuorten terveellisemmät ruokatottumukset. RuokaTutka pyrkii siihen, että lapsille syntyy aito kiinnostus ruokaan ja maataloustuotteisiin. Tavoitteena on myös maidon ja maitotuotteiden sekä kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisääminen. Hanke on suunnattu ensisijaisesti lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksesta aina toiseen asteeseen saakka. Toissijaisena kohderyhmänä ovat kasvattajat ja opettajat. Hankkeen toimeenpanija on Ruokavirasto ja RuokaTutkaa toteuttavat yhteistyössä viestintätoimisto Cocomms Oy, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopisto UEF.

Kuvat ja teksti: RuokaTutka

2/2021

Ruokakasvatus moniammatillisena yhteistyönä kouluissa, kodeissa ja järjestöissä 10.2.2021

Helsingin yliopisto ja ELO-säätiö/Kouluruokailuverkosto Finnish School Meal Network järjestää Ruokakasvatus moniammatillisena yhteistyönä kouluissa, kodeissa ja järjestöissä -webinaarin 10.2.2021. Webinaari tuo yhteen ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, tekee näkyväksi eri toimijoiden kokemuksia arkisesta ruokakasvatustyöstä ja pyrkii luomaan yhteistä visiota ruokakasvatuksellisen osaamisen moniammatillisesta kehittämisestä eri konteksteissa Suomessa.

Aika: Keskiviikko 10.2.2021 klo 8.15-12.00
Paikka: Webinaari, toteutetaan etäyhteyksillä

Ilmoittautuminen ja lisätietoa: ELO-säätiön verkkosivut

Elo-säätiön kuva

Webinaarin kohderyhmänä ovat laajasti ruokakasvatuksesta poikkihallinnollisesti kiinnostuneet toimijat ja organisaatiot, kuten ruokakasvatuksen, ruokapalveluiden ja opetuspalveluiden asiantuntijat, kehittäjät, tutkijat, opettajat, opiskelijat,  päättäjät ja muut avainsidosryhmät. Webinaariin osallistuu myös kansainväliset ruokakasvatuksen ja kouluruokailun asiantuntijat. Ohjelma toteutetaan suomeksi ja englanniksi käännöspalveluineen.

Webinaarin järjestää Helsingin yliopisto ja ELO-säätiö/Kouluruokailuverkosto Finnish School Meal Network, yhteistyössä Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen kanssa. Webinaari toteutetaan osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kouluruokailu tukemassa ruokatajun rakentumista (RUOKATAJU, 2020-2022) – tutkimushanketta.

Tiedote kokonaisuudessaan ELO-säätiön verkkosivuilla

Kuva: Jussi Ulkoniemi/ ELO-säätiö

12/2020

 

Päi­vä­ko­din ruo­kai­lu­ti­lan­tei­den käy­tän­nöil­lä on yh­teys las­ten ruo­an­käyt­töön

Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

Lapset syövät enemmän kasviksia ja saavat enemmän kuitua päiväkodeissa, joissa on paljon ruokailuun liittyviä kirjallisia sääntöjä. Lisäksi varhaiskasvattajien positiivinen mielipide päiväkotiruoasta on yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten syöntiin. Lasten kannustaminen kasvisten ja hedelmien syömiseen on yhteydessä runsaampaan kuidun saantiin.

Nämä tulokset käyvät ilmi elintarviketieteiden maisteri Reetta Lehdon Helsingin yliopistossa tekemästä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin päiväkodin ruokailuympäristön yhteyksiä 3-6-vuotiaiden lasten ruoankäyttöön ja ravinnonsaantiin. Päiväkotien ruokailutilanteita ei juurikaan ole tutkittu Suomessa aikaisemmin.

Hyvä yhteistyö lisää lasten terveyttä edistäviä ruokailutapoja

Tutkimuksessa selvisi myös, että päiväkodin johtajan raportoimat yhteistyöhaasteet ruokapalvelun kanssa ovat yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen syödä hedelmiä ja marjoja. Lisäksi kunnalla vaikutti olevan suurempi merkitys päiväkotien ruokailukäytäntöihin kuin päiväkodin alueen sosioekonomisella asemalla.

So­ke­rin saan­ti päi­vä­ko­ti­ruo­as­ta on vä­häis­tä

Tutkimuksessa havaittiin, että lasten lisätyn sokerin saanti päiväkodin aterioilta oli vähäistä. Energiansaanti lisätystä sokerista kattoi alle 5 % lasten kokonaisenergian saannista päiväkodissa. Suosituksen mukaan se saisi olla korkeintaan 10 %.

Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen mukaan kokopäivähoidossa olevan lapsen tulisi saada noin kaksi kolmasosaa energiastaan päiväkotipäivän aikana. Tämä suositus ei tutkimustulosten mukaan kuitenkaan täyttynyt, vaan energiansaanti jäi noin 55 prosenttiin.

Ruokailuympäristö määrittää lasten ruoankäyttöä

Monet tekijät päiväkodin ruokailuympäristössä olivat yhteydessä lasten ruoankäyttöön päiväkotipäivän aikana. Etenkin päiväkodin ja ruokapalvelun yhteistyötä ja sen haasteita tulisi tulevaisuudessa tutkia kattavammin. Päiväkodin ruokailuympäristö määrittää osaltaan lasten ruoankäyttöä päiväkodissa ja se tulisi ottaa paremmin huomioon, kun edistetään lasten terveellisiä ruokailutottumuksia päiväkodissa.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu: Preschool and children’s dietary intake : The role of preschool mealtime environment in children’s dietary intake at preschool

Uutinen kokonaiisuudessaan: Helsingin yliopisto/Uutiset
Uutisen teksti: Reetta Lehto ja Helsingin yliopisto
Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

3/2020

Onko ruokakasvatus mahdollista?

Ruokakasvattajat yhdistivät voimansa ja esiintyivät yhdessä vuoden suurimmilla kasvatusalan messuilla Educassa 24.-25. tammikuuta. Ruokakasvatuksesta keskusteltiin myös Tieto-lavalla. Paneelin puheenjohtaja, ruokakasvatuksen asiantuntija Sanna Talvia, selvitti kuulijoille paneelin alussa ruokakasvatuksen olevan olennainen osa varhaiskasvatusta ja koulutyötä.

Se kuuluu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Panelistit keskustelivat, miten ruokakasvatus sujuu käytännössä. Samalla kuulijoille kerrottiin aiheeseen liittyvistä lukuisista työvälineistä ja valmiista aineistoista, joita kannattaa käyttää hyväksi ruokakasvatuksessa.

Lue tiedottaja Soili Soisalon/Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry kirjoittama blogiteksti kokonaisuudessaan klikkaamalla linkkiä Ruokarauhaa ja ratkaisuja – paneeli ruokakasvatuksesta

Ryhmäkuva osastolta

Ruokakasvatuksen perusta

Lopuksi panelistit pääsivät kiteyttämään ruokakasvatuksen peruspilareita yhdellä lauseella:

  • Ruokakasvatus on kaikille tärkeä aihe ja liittyy jokapäiväiseen elämään monella tavalla.
  • Ihan kaikki aikuiset ovat ruokakasvattajia.
  • Ruoka on iloinen asia.
  • Ruokapuheen tulee olla positiivista.
  • Luotetaan lapsiin.
  • Materiaalia ruokakasvatukseen on paljon saatavilla

Ruokailoa lasten arkeen

Ota hyvät valmiit aineistot ja työvälineet käyttöön:

Maistuva koulu
Neuvokas perhe/ruokakasvatus
Ruokatieto/ruokakasvatus
Ruokatutka
Kouluruokadiplomi
Makuaakkoset-diplomi
Marthaförbund

IMG_6919
Silja Varjonen/Ruokakasvatusyhdistys Ruukku, Henna Jalkanen/Itä-Suomen yliopoisto, Sini Garam/Sydänliitto, Sanna Talvia ruokakasvatuksn asinatuntija, Emmi Tuovinen/Ruokatieto, Päivi Jämsen/Ammattikeittiöosaajat ry ja Elisabeth Eriksson/Marthaförbund toivovat ruokailoa lasten arkeen.

Kooste tiedottaja Soili Soisalon blogitekstistä Ruokarauhaa ja ratkaisuja – paneeli ruokakasvatuksesta: Päivi Jämsén
2/2020

LUONTOASKEL HYVINVOINTIIN -toimintamalli varhaiskasvatukseen

Luontoaskel aineiston kuva tied.til. esityksestä
Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeessa kehitettiin yhdessä päiväkotien ja ruokapalveluiden henkilöstön kanssa uutta kestävää toimintakulttuuria, joka edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia, oppimista, positiivista luonto- ja ruokasuhdetta sekä ympäristövastuullisuutta.

Tavoite, toimenpiteet ja peruste

Hankkeessa koottiin yhteen hyvän syömisen periaatteita sekä ravitsemussuositusten, hyvän mikrobialtistuksen että kestävän kehityksen näkökulmista. Toiminta perustuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksiin.

Tavoitteena on tukea päiväkoteja rakentamaan kestävän kehityksen mukainen toimintakulttuuri, joka edistää lasten kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia, oppimista, positiivista luonto- ja ruokasuhdetta sekä ympäristövastuullista käyttäytymistä.

Luontoaskel hyvin vointiin -päiväkodissa lapsia tuetaan omaksumaan kestävä ja terveellinen elämäntapa. Tähän sisältyvät monipuoliset luontokontaktit sekä terveellinen kasvis-, marja-, hedelmä ja kalapainotteinen ruokailu.

Luontoaskel hyvinvointiin perustuu kiertotalouden, kestävän kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Luontoaskel hyvinvointiin perustuu kiertotalouden, kestävän kehityksen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Esite ja raportti

Lisätietoa Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeesta ja toimintamalleista löydät klikkaamalla esitteen ja raportin linkkejä.

Hankkeen toimijat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus Luke kehittivät Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamallin tiiviissä yhteistyössä Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeessa (2018-2019) mukana olleiden päiväkotien ja ruokapalveluyritysten kanssa. Toimintamalli on edelläkävijä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Hankkeeseen ja toimintamallin kehittämiseen osallistuivat myös Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Kansallinen Allergiaohjelma.

Hankkeen rahoittajat ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitra ja Maa- ja metsätalousministeriö MMM.

Lähde: Luontoaskel hyvinvointiin -esite. Esitteen ovat toimittaneet Iida-Maria Koskela ja Marianne Aulake, Taitto Marianne Aulake

Kuvat: Luontoaskel hyvinvointiin -esitte ja hankkeen tiedotustilaisuuden esitys

1/2020

Kooste: Päivi Jämsén

Ruokaan tutustuttaminen tapahtuu hauskasti makukoulun avulla

Viisi lyhyttä videota katsomalla saat helposti käsityksen siitä, miten Makukoulun avulla voit tutustuttaa lapsia erilaisiin ruokiin. Ruokaan kannattaa tutustua lasten kanssa käyttämällä monia eri aisteja niin tunnustelua, kuulostelua, tuoksuttelua, maistelua kuin katselua. Lapset innostuvat tästä ja uskaltavat näin helpommin kokeilla uusia ruokia. Videot on tuotettu lapsille ja nuorille sekä kasvattajille suunnatussa RuokaTutka-kampanjassa, joka on koulumaito- ja -hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja.

Kouluruoka_70v_1000px-8602

Varhaiskasvatuksessa lapsia innostetaan ja motivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä ohjataan käyttämään erilaisia oppimisen tapoja. Opetuksessa hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Näin myös eri aistien avulla tutustutaan ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin. Ruoasta keskusteleminen, tarinat ja laulut edistävät lasten ruokasanaston kehittymistä.

Makukouluvideot

Voit tutustua videoihin klikkaamalla alla olevia videolinkkejä tai katsoa videot RuokaTutka-sivustolta kohdasta OpeTube.

Makukoulussa ruoka tutuksi
Miltä ruoka näyttää?
Miltä ruoka tuntuu?
Miltä ruoka kuulostaa?
Miltä ruoka tuoksuu?
Miltä ruoka maistuu?

Lisätietoa aiheesta löydät myös

 

Ruokatutka_Luokkakuva_V1RuokaTutka on koulumaito- ja -hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade. Sivustolla on hanketoimijoiden yhdessä muiden toimijoiden kanssa tekemä aineistopankki niin koululaisille, leikki-ikäisille kuin kasvattajille.

Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.

Kuvat: Lapsista: Samuli Vahteristo, Makukouluaineistoista: Joni-Petteri Tuhkanen/Taival Media
Teksti: Päivi Jämsén

11/2019