Koulun ruokalatoimikunnan oppilasedustajat ovat yksimielisiä kouluruokailun tärkeydestä eikä kenenkään ole vaikea nimetä toiveruokaansa. Suosikkiruokina mainittiin esimerkiksi lasagne ja nugetit. Mutta ylivoimainen, seinäjokelainen suosikkiruoka on pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kera. Tällä perinneruoalla on pitkä menestyshistoria, joka ulottuu aina 80-luvulle asti.
Kuvassa rehtori Johanna Keski-Jyrä ja ruokalatoimikunnan jäsenet Sharefa, Benjamin, Miska ja Nooa.
Diplomien suorittaminen on mahdollisuus- ei taakka
Diplomien hakeminen yhdessä koulun ruokalatoimikunnan kanssa on yhteinen projekti, johon kannattaa tarttua, vakuuttelevat niin Kallio kuin Keski-Jyrä: ”Meillä diplomien hakeminen ei ole taakka, vaan mahdollisuus oppia toisiltamme puolin ja toisin sekä tapa lisätä päivittäistä ruokakasvatusta ja viestintää”. Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit suoritettiin tänä keväänä jo toistamiseen niin Lintuviidan koululla kuin Linnunradan päiväkodissa.
Heli Kallio on työskennellyt Kasperitaloksikin kutsuttavassa Lintuviidan koulussa ja Linnunradan päiväkodissa parisen vuotta ja tuonut mukanaan asiakaspalveluasennetta. Hän pitää tärkeänä, että ruokapalveluammattilaiset ovat arjessa mukana kasvattajan roolissa ja läsnä koululaisille ja päiväkotilapsille.
Ruokapalveluvastaava Heli Kallio ja keittiötyöntekijä Paveena Suknon valmistelevat päivän lounaslinjastoa.
Diplomin suorittaminen on kannustanut miettimään uusia tapoja havainnollistaa kouluruoka-annosta. ”Kun tulin taloon huomasin kuinka pieniä annoksia oppilaat syövät. Malliannoksen esille laittaminen uuteen ruokalinjastoon parantaa oppilaiden ymmärrystä koululounaan kokoamisesta”, Kallio pohtii.
”Olemme töissä asiakkaita varten.”
Myös muita parannuksia on jatkuvasti havaittavissa. Aivan viime aikoina on huomattu salaattien menekin kasvaneen. ”Salaatteja on joutunut tilaamaan jopa lisää”, Kallio iloitsee. Salaattien suosiota on avittanut Seinäjoen ruokapalveluiden ruokalistatyöryhmän työ: salaattilista uudistettiin ja poistettiin lapsille epämieluisia raaka-aineita kuten karkeita kaaliraasteita. Myös opettajat ovat kannustaneet oppilaita valitsemaan uusia vaihtoehtoja.
Keski-Jyrä ja Kallio nostavat vastuullisuuden tärkeäksi teemaksi niin Kouluruokadiplomin kysymyssarjoissa kuin muutoinkin koulumaailmassa. Esimerkiksi Kasperi-talossa vastuullisuus tarkoittaa tarjottimetonta ruokailua, johon on siirrytty yllättävänkin sutjakkaasti. ”Opastusta on kyllä tarvittu ruuan hakemiseen, mutta lisää siivottavaa ei ole tullut, eikä astioita rikkoutunut yhtään enempää uuden järjestelyn myötä. Päinvastoin asianpesussa vältytään kokonaan yhdeltä työvaiheelta ja vähennetään veden ja pesuaineen kulutusta”, täsmentää Kallio.
Kasvisruuan aktiivinen ”markkinointi” maistelu-kehotuksilla ja kasvisruokavaihtoehdon sijoittaminen linjastoon ensimmäiseksi on tärkeää päivittäistä vastuullisuusviestintää. Koska Lintuviidan koulussa ja Linnunradan päiväkodissa on paljon monikulttuurisia lapsia on myös kuvallinen informaatio päivän ruokien sisällöstä tarpeellinen.
Molemmat haastateltavat pitävät uudistuneita diplomikysymyksiä ajankohtaisina erityisesti varautumisen ja kasvisruokailua koskevien kysymysten osalta. Ne tukevat hyvin Seinäjoen kaupungin ruokapalveluiden yleisiä linjauksia huoltovarmuudesta ja uudistuneiden ravitsemussuositusten mukaisesta ruokalistasuunnittelusta.
Uudet ravitsemussuositukset huomioidaan automaattisesti myös ruokailutilanteissa. ” Meillä on käytössä Sydänmerkki ja suolaa ei laiteta erikseen esille. Myös sokeria käytetään maltillisesti ja valitaan sokerittomia tai vähäsokerisia tuotteita. Sen sijaan mausteita saa vapaasti ruokiin lisätä”, Kallio selventää.
Koko koulu kasvattaa
Rehtori Keski-Jyrän mielestä koulun opettajien ja muiden kasvattajien esimerkki on oleellista kouluruokailussa: ”Itse käyn päivittäin syömässä. En voisi olla ilman kouluruokaa! On aivan ihanaa mennä eri pöytiin keskustelemaan oppilaiden kanssa”.
Koulussa viestitään aktiivisesti myös vanhempien ja huoltajien suuntaan. Viikoittain lähetettävissä koulun infokirjeissä on esimerkiksi tiedotettu uuden keittiön ja ruokasalin valmistumisesta ja ruokasalin ruokailukäytännöistä.
Lintuviidan koulussa on edustettuna 22 kansallisuutta. Tämä näkyy myös ruokasalin sisustuksessa ja lasisen koristeseinän teksteissä.
”Keskusteluissa oppilaiden ja vanhempien kanssa otan ruokailuun, jaksamiseen ja koko elämänhallintaan liittyvät asiat aktiivisesti esille ja kysyn aamupalan ja koululounaan syömisestä ja unitottumuksista”, kuvailee Keski-Jyrä.
Yhtenä lähitulevaisuuden ruokakasvatuksellisena elementtinä rehtori mainitsee TET-harjoittelun kytkemisen kouluruokailun ympärille. On suunnitteilla, että 5-6-luokalaiset oppilaat tulevat viikon ajaksi työskentelemään koulun keittiöön ja ruokasaliin kukin vuorollaan. Tehtävänä voi olla vaikkapa pöytien pyyhkiminen ja avustavat keittiötyöt. Erityisen ahkera tettiläinen palkitaan Lintuviidan koulun ruokailu-TET-stipendillä, suunnittelee rehtori Keski-Jyrä.
Yhteiset keskustelut ja avoin tiedonkulku kouluruokailun ympärillä lisäävät sen arvostusta. Tähän Kouluruokadiplomi tarjoaa oivallisen työkalun.
”Vaikka diplomien hakemisen aloitus voi alussa tuntua työläältä, helpottaa se jatkossa asioiden sujumista hyvässä yhteisymmärryksessä!”, komppaavat haastateltavat.
Lintuviidan koulun kokemuksia Kouluruokadiplomin eduista:
- Yhteisöllisyys ja yhteistyö: Diplomin hakeminen on yhteinen projekti, joka lisää yhteistyötä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien välillä. Se edistää avoimia keskusteluja ja tiedonkulkua kouluruokailun ympärillä.
- Ruokakasvatus: Diplomi kannustaa päivittäiseen ruokakasvatukseen ja viestintään. Esimerkiksi malliannosten esille laittaminen auttaa oppilaita ymmärtämään annosten suositeltavaa kokoamista ja terveellisiä ruokailutottumuksia.
- Vastuullisuus: Kouluruokadiplomi ohjaa vastuullisuustekoihin, kuten kasvisruokien tarjoamiseen ja tarjottimettomaan ruokailuun.
- Jatkuva parantaminen: Diplomien hakeminen on motivoinut jatkuviin parannuksiin, kuten salaattien menekin kasvattamiseen ja oppilaille mieluisien salaattikomponenttien lisäämiseen.
- Koulun imago: Seinäjoen Lintuviidan koulussa diplomien hakeminen on nähty mahdollisuutena oppia ja kehittää kouluruokailua yhdessä ja siten edelleen vahvistaa koko koulun imagoa.
- TET-harjoittelu: Kouluruokadiplomi kannustaa TET-harjoittelun kytkemiseen kouluruokailun ympärille, mikä lisää oppilaiden osallistumista ja ymmärrystä kouluruokailun merkityksestä.
- Ravitsemussuositukset: Diplomin kysymykset tukevat uusien ravitsemussuositusten mukaista ruokalistasuunnittelua ja terveellisten ruokailutottumusten edistämistä, kuten Sydänmerkin käyttöä ja suolan sekä sokerin vähentämistä.
Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa pidetään kiinni ajantasaisesta osaamisesta ja osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Yhteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen on sitouduttu koko henkilökunnan toimesta ja uudenlaista tuotantoa on lisätty asteittain lisää. ”Toimintaa ohjaavat määrätietoiset ja sopivan jämäkät esihenkilöt”, Sirpa Kurki iloitsee.
