Moderni ja avara Jokirinteen uusi koulukeskus on Suomen suurin puukoulu ja tarjoaa hienot puitteet kestävän kouluruokailun järjestämiseen. Hinku-kuntiin kuuluvalla Kirkkonummella ilmastotavoitteissa on kilvoiteltu jo pitkään. Koulu- ja päiväkotiruokailussa tämä näkyy säännöllisenä kasvisruokatarjontana ja huolellisena hävikin hillitsemisenä.

Kouluruuan maku ja hyvä asiakaspalvelu ovat kaiken a ja o

Kouluruuan maku ja ystävällinen asiakaspalvelu ovat Kirkkonummella ykkösasioita kouluruokailun suosion kasvattamisessa. Oppilaita kannustetaan hyvään käytökseen koululounaalla ja ruokapalveluhenkilöstö on ruokailutilanteessa aktiivisesti mukana.  Jokirinteen koulun avarassa ruokailutilassa ruokailee samaan aikaan niin päiväkotilapsia, ala- ja yläasteikäisiä kuin koulun aikuisia. Eri ikäisten samanaikainen läsnäolo edellyttää vanhemmilta oppilailta esimerkillistä käytöstä ja rauhoittaa selvästi ruokailutilannetta.

Kasvisruokia ei nimetä kasvisruuiksi

Kestävän kehityksen toimintatapoja on toteutettu Kirkkonummen ruokapalveluissa jo pitkään. Esimerkiksi kasvisruokavaihtoehto on ollut vapaasti otettavana vaihtoehtona Kirkkonummen kouluissa jo useita vuosia tarjolla.  Ruokapalvelupäällikkö Maiju Aaltonen ja ruokapalveluiden aluepäällikkö Tuija Mäkinen Jokirinteen valmistuskeittiöstä kiittelevät kasvisraaka-ainevalikoiman monipuolistumista: ”Valikoimista löytyy jo hyvin kotimaisia ja suurkeittiöpakattuja papu-, linssi-, herne- ja kauratuotteita.” Kasvisruokien suunnittelussa huomioidaan lasten ja nuorten toiveet ja ruokien menekkiä seurataan kymmenen viikon ruokalistakierrolla tarkasti.

Aina kasvisruokien nimeämisessä ei kannata korostaa sana kasvis, vinkkaavat Mäkinen ja Aaltonen. ”Hernekeiton proteiinilähde on ollut meillä jo pitkään pelkästään kasvispohjainen, mutta ruokalajia ei erikseen nimetä kasvishernekeitoksi vaan ”pelkästään” hernekeitoksi. Oppilaat eivät kiinnitä asiaan mitään erityistä huomiota, vaan syövät keittoa hyvällä ruokahalulla.”

Hävikkiä vähennetään kunnan asettaman strategian mukaisesti

Hävikin hallinta on toinen keskeinen kestävän kehityksen työkalu kouluruokailussa. Hävikkiä seurataan Kirkkonummen kaikissa valmistuskeittiöissä ja palvelukeittiöissä kirjaamalla pääruuan, tuorelisäkkeen ja lämpimien kasvisten hävikkitiedot Jamix -tuotannonohjausjärjestelmään. Hävikin vähentäminen mainitaan myös kunnan strategiassa yhtenä tärkeimpänä ruokapalveluiden kestävän kehityksen tavoitteena. Hyvän lisän hävikistä viestimiseen tarjoaa muutamalla koululuilla käytössä oleva Biovaaka -hävikinseurantajärjestelmä ja tähän kytketty infotaulu. Kun lautashävikkiä jää, voivat oppilaat heti nähdä hävikin määrän grammoina tai euroina per lautasannos.

”Hävikkiä voidaan tehokkaasti hillitä myös erävalmistuksella. Jos ruokahävikkiä hyvästä etukäteissuunnittelusta jää yli, jäähdytetään se asianmukaisesti myöhempää käyttöä varten”, kertoo Aaltonen.

Ruokakasvatus on moniammatillista yhteistyötä ja se sujuu hyvin

Kirkkonummen ruokapalveluissa yhteistyö kasvatushenkilöstön kanssa sujuu mutkattomasti. Aaltonen näkee erityisen arvokkaana kotitalousopettajien roolin ruokakasvattajina ja kestävän kehityksen valmentajina niin kotitalousopetuksessa kuin kouluruokailun puolestapuhujina muutoinkin. Yhtenä merkittävänä tapahtumana Aaltonen mainitsee Kirkkonummella jo perinteeksi muodostuneen ysiluokkalaisten kevätjuhlan, jossa tarjotaan hieman fiinimpää ruokaa alempien luokka-asteiden oppilaiden toimiessa tarjoilijoina.  Juhlaan myös pukeudutaan tyylikkäästi ja iloitaan peruskoulun päättymisestä kaikin puolin arvokkaasti. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä ruokapalveluiden, kotitalousopetuksen ja oppilaiden kanssa.  ”Tänä keväänä voidaan juhla taas järjestää pitkän korona-ajan jälkeen”, Aaltonen iloitsee.

Kirkkonummen koulut ja päiväkodit ovat Koulu- ja Makuaakkoset-diplomien® suorittamisen edelläkävijöitä

Moniammatillista yhteistyötä on tarvittu myös Kirkkonummen koulujen ja päiväkotien kattavasti suorittamien Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomien® parissa, joiden hakemisessa Kirkkonummi oli aktiivisesti mukana jo diplomien pilotointivaiheessa ja jatkanut diplomikäytäntöä siitä saakka hakemalla diplomit uudelleen kolmen vuoden välein.

Myös koulujen ruokaraatitoiminta voidaan vihdoin virittää käyntiin, kun live-tapaamiset ovat mahdollisia. Päivittäinen asiakasviestintä tapahtuu Jokirinteen koulun ruokasalin ison infotaulun kautta, josta löytyy muun muassa koululounaan malliannos ja ruokalistat sekä muuta ajankohtaista tiedotettavaa.

”TET-harjoittelu lisää osaltaan kouluruuan arvostusta, kun oppilaat pääsevät itse näkemään kouluruuan valmistusprosessin,” Aaltonen painottaa.

Artikkeli on julkaistu AmmattikeittiöOsaaja-lehdessä 2/2022. Se on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.

Teksti: Marjut Huhtala
Kuvat: Marjut Huhtala ja Kirkkonummen kunta

6/2022/P.J.

Kouluruoka– ja Makuaakkoset-diplomi® on valtakunnallisesti ainutlaatuinen ja uraauurtava tunnustus ja testiympäristö ruuan ja ruokailutilanteen laadukkuuden toteamiseen. Diplomi on osoitus ravitsemuksellisesti tasapainoisesta, vastuulliset ja kasvatukselliset elementit huomiovasta koulu-, päiväkoti- ja perhepäiväkotiruokailusta.

Diplomityökaluilla voidaan testata ja osoittaa koulu-, päiväkoti- ja perhepäiväkotiruokailun mallikasta toteutumista ja viestiä siitä näkyvästi myös asiakkaille ja kaikille sidosryhmille. Diplomit ovat erinomaisia työkaluja moniammatillisen keskustelun ja kehittämistyön pohjaksi. Parhaimmillaan ruokailuhetki onkin tapakasvatusta, hyvää ruokakulttuuria ja kestävää kehitystä vaaliva tuokio, johon kaikki koulu-, päiväkoti- ja perhepäiväkotiyhteisön toimijat, niin aikuiset kuin lapset voivat yhdessä vaikuttaa.

Kouluruokadiplomi täyttää vuonna 2023 jo 10 vuotta

Diplomin myöntämisen perusteet ovat hyvin ajankohtaisia, jos ei jopa vielä ajankohtaisempia kuin vajaa kymmeen vuotta sitten. Kouluruokadiplomin tavoitteena on yhtenäistää suomalaisen kouluruoan laatuvaatimukset sekä huomioida kouluruokailutilanteen kasvatuksellinen ja sosiaalinen merkitys lasten ja nuorten kehityksessä ja koko kouluyhteisössä. Diplomi tekee opetushenkilöstön,  oppilaiden ja ruokapalvelun yhteiskehittämistä näkyväksi. Se kohottaa myös ammattikeittiöalan arvostusta tuomalla esille vankkaa osaamista laadunhallinnassa, vastuullisuudessa ja asiakaspalvelussa. Välittömästi Kouluruokadiplomin jälkeen kehitettiin päiväkodeille vastaava Makuaakkoset-diplomi, joka sovellettiin haettavaksi myös perhepäivähoitajille vuoden 2021 lopulla.

Myös kuntapäättäjät saavat diplomisuoritusten myötä vahvistuksen ansiokkaasta koulu-, päiväkoti- ja perhepäiväkotiruokailun kehittämisestä

Diplomin saaneet koulut ja päiväkodit henkilökuntineen osoittavat vanhemmille, koululaisille ja tärkeille sidosryhmille välittävänsä aidosti koulu- ja päiväkotiruokailun tasosta. Samoin perhepäivähoitajat omassa perhepäivähoitotyössään. Myös kunnalliset päätöksentekijät saavat diplomin myötä vahvistuksen niistä asioista, joita päivittäinen maittavan ja turvallisen ruoan valmistaminen ja tarjoaminen kunnilta ja ruokapalvelun tuottajilta edellyttää. Diplomia voikin hyödyntää laadukkaiden ja tasokkaiden ruokapalvelujen markkinoinnissa ja se mainitaan yhtenä laatutyökaluna Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuosituksessa ja Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksessa.

Diplomi yhteisöllisyyden rakentajana

Koulu- ja Makuaakkoset-diplomien suorittamiseen liittyy yhteisöllisyyden periaate. Tavoitteena on ruokapalveluiden ja opetus- ja kasvatushenkilöstön sitouttaminen yhteisesti kestävän kehityksen toimintamalleihin, asiakastyytyväisyyden lisääminen ja ravitsemusvalistuksen integroiminen mm. kotitalouden, liikunnan, terveystiedon tai ympäristöopin oppitunneille sekä yhteistyö kodin, koulun, päiväkodin ja perhepäiväkodin välillä. Diplomi-työkalu kannustaa lapsia ja nuoria osallistumaan ja ottamaan vastuuta koulun, päiväkodin ja perhepäiväkodin yhteisistä ruoka-asioista aikuisten ohjaamana ja tukemana. Ruokailutilanteen kehittäminen on vahvasti sidoksissa opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen. Koulu-, päiväkoti- ja perhepäiväkotiruokailun opetus- ja kasvatustehtävä voi toteutua vasta silloin, kun koulun, päiväkodin ja perhepäiväkodin yhteisöllisyys on vahva.

Ole sinä aloitteentekijä diplomien hakemisessa

Diplomia voivat hakea yhteistyössä niin yksityiset kuin julkiset päiväkodit, perhepäiväkodit, koulut ja ruokapalvelun tuottajat. Sinä voit olla asiassa aloitteentekijä. Jokaiselle diplomikysymyssarjan läpäisseelle koululle, päiväkodille ja perhepäivähoitajalle toimitetaan konkreettinen oma diplomi.

Diplomien hakeminen

Diplomeilla on jatkuva hakumahdollisuus. Diplomi on voimassa kolme vuotta sen suorittamisesta, jonka jälkeen se kannattaa suorittaa uudelleen, jotta voimassaolo jatkuu katkeamatta. Hinta on yht. 95 € + alv kolmen vuoden ajalta/koulu, päiväkoti, perhepäiväkoti. Jos diplomi on suoritettu aiemmin, sen voimassaoloajan voi tarkistaa koululle/päiväkodille lähetetystä diplomista. Vuonna 2018 ja 2019 suoritetut diplomit on mahdollista suorittaa uudelleen poikkeuksellisen korona-ajanjakson vuoksi vuoden 2022 loppuun mennessä.

Lisätiedot, aineistopankki, hakeminen ja tukimateriaali:

Koulut:

• Pääsivu ja sähköinen hakeminen
• Aineistopankki, josta löydät muun muassa diplomin hakemisen etenemiskaavion ja PP-esitysen, jossa diplomin hakeminen on esitetty tiivistetysti (sisältää myös kysymykset katsottavaksi ennen suoritusta)
• Tukimateriaali

Päiväkodit ja perhepäiväkodit:

• Pääsivu ja sähköinen hakeminen
• Aineistopankki, josta löydät muun muassa diplomin hakemisen etenemiskaavion ja PP-esitysen, jossa diplomin hakeminen on esitetty tiivistetysti (sisältää myös kysymykset katsottavaksi ennen suoritusta)
• Tukimateriaalit

Päivi Jämsén, paivi.jamsen@amko.fi

Juttu on julkaistu AmmattikeittiöOsaaja 1/2022 -lehdessä helmikuun lopussa 2022.

2/2022/Marjut Huhtala ja Päivi Jämsén

Ruoan ”itsetarjoilu” opettaa itsesäätelyn taitoa

SratKIT-hankkeen (Strategies for Public Catering: Sustainability Toolkit across Baltic Sea Region) päätöswebinaarissa 13.10.2021 esiteltiin Itämeren alueen hankemaiden tuotoksena syntynyt 50 ohjeen työkalupakki, ”Toolkit”, kestävien julkisten ruokapalveluiden toteuttamisen avuksi. Toolkit on käännätetty monille eri kielille, myös suomeksi. 

Työohjeet on tarkoitettu julkisille ruokapalveluille ja niiden hankinnoista vastaaville sekä tärkeille sidosryhmille kuten päättäjille, tuottajille, toimittajille, asiakkaille ja muille julkisille ja yksityisille toimijoille. Voit etsiä tilanteeseesi sopivia toimintaohjeita joko selaamalla niitä kaikkia tai etsimällä kokoelmasta toimintaohjeita eri teemojen alta.

Tutustu aineistoihin klikkaamalla alla olevia linkkejä

Suomenkieliset työohjeet
Suomenkielinen StratKIT-hankesivusto
Video kestävien julkisten ruokapalveluiden työkalupakista
Hankkeen tulokset ja materiaalit
Lisäksi Ammattikeittiöosaajat ry:n verkkosivuilta löydät runsaasti vastuullisuus -teemaan liittyviä artikkeleita.

Kestävyystyökalu Itämeren alueelle (StratKIT) -hankkeen tavoitteena oli (vuosina 2019-2021) kartoittaa julkisten ruokapalvelujen nykytilanne ja osaamistaso, mallintaa kestävän kehityksen dynamiikkaa, sekä rakentaa käytännön kestävyystyökalu julkisten ruokapalvelujen käyttöön hankemaissa. Hanketta rahoitti Interreg Baltic Sea Region, ja mukana on toimijoita Suomen lisäksi myös Puolasta, Saksasta, Tanskasta, Venäjältä ja Virosta. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia Instituutti. Ammattikeittiöosaajat ry on edustanut hankkeessa Suomen julkisen sektorin ruokapalveluosaamista.

10/2021/P.J.

Suomalaislasten ruokailutottumusten tulisi muuttua merkittävästi lähestyäkseen kasvikunnan raaka-aineita painottavaa planetaarista ruokavaliota. Aikuisten esimerkki muutoksessa on tärkeä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo selvitti Ylen kanssa Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Kajaanin ja Rovaniemen päiväkotien ruokalistat viikon ajalta.

Kaiken kaikkiaan listat näyttivät Kuusipalon mielestä hyviltä ja suositusten mukaan rakennetuilta. Päiväkodit suunnittelevat ruokalistansa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten perusteella.

– Näkee, että ravitsemussuosituksia halutaan noudattaa.

Ruokalistoissa olisi Kuusipalon mukaan kuitenkin jonkin verran parantamisen varaa.

Vähemmän lihaa

Hyviä uutisia: näyttää siltä, että lapset saavat päiväkodissa – ainakin vertailussa olevissa kaupungeissa – syödä pääosin terveellistä ja monipuolista ruokaa.

On kuitenkin vielä asia, johon Kuusipalo toivoisi muutosta. Lihan määrään. Jokaisessa päiväkodissa oli tarjolla keskimäärin kolmena päivänä lihaa, yhtenä kalaa ja yhtenä kasvisruoka.

Suhdetta voisi keikauttaa hänen mielestään niin, että kasvis- ja kalaruokaa olisi tarjolla lihaa useammin.

– Meidän pitäisi painottaa ruokavaliota kasviksiin ilmastosyiden sekä terveydellisten syiden vuoksi.

Hyvää Kuusipalon mukaan on se, että kaikissa vertailukaupunkien päiväkodeissa on mahdollista valita kasvisruokavalio.

Hän kiinnitti ruokalistoissa huomiota myös siihen, että vain yhdessä kaupungissa oli yhtenä päivänä tarjolla sieniruokaa.

– Se on kummallista. Sienet ovat todella hyvä ja suositeltava pääruoka-aine.

Lapsia pitää kuunnella

Päiväkotivaihe on ravintotottumusten suhteen tärkeää aikaa. Heli Kuusipalon mukaan silloin opitaan ja totutaan syömään erilaisia ruokia ja makuja.

Sen takia myös kuntien pitäisi ottaa Kuusipalon mielestä enemmän vastuuta siitä, millaista ruokaa päiväkodeissa tarjotaan. Päiväkotiruokien budjetit ovat usein tiukkoja, ja osassa maata ruokia pitää kuljettaa pitkiä matkoja. Tarvitaan siis resursseja.

Yksi tärkeimmistä asioista Kuusipalon mukaan on kuitenkin kuunnella lapsia. Heitä, joille ruokaa tarjotaan. Ei ole järkeä tehdä ruokia, jotka eivät maistu lapsille.

– Se on myös yksi osa ruokakasvatusta. Että lisätään puhetta ruuasta ja lapset pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä siitä.

Lue alkuperäinen juttu kokonaisuudessaan: Liikaa lihaa ja sokerisia välipaloja – THL:n asiantuntija syynäsi viiden kaupungin päiväkotien ruokalistat ja oli näkemäänsä pääosin tyytyväinen

Jutun lähde: Yle uutiset/Emma Hinkula, 21.6.2021
Kuva: Timo Sihvonen/Yle

Lue myös: Päiväkoteihin suunnitellaan kasvisruoan lisäämistä – lapset syövät suositeltua enemmän lihaa ja maitoa

6/2021/P.J.

Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutus edellyttävät pedagogisessa vastuussa olevalta henkilöstöltä riittävää sisältöosaamista. Kestävän elämäntavan tukeminen edellyttää uudenlaisia valmiuksia ja työkaluja ruokakasvatuksen toteutukseen ja arviointiin varhaiskasvatuksessa.

Koulutuksen tavoitteena on tukea varhaiskasvatushenkilöstön ruokakasvatuksellista sisältöosaamista, syventää pedagogista ammattitaitoa sekä antaa välineitä kehittää ja arvioida lasten hyvää ravitsemusta ja kestävää elämäntapaa tukevaa ruokakasvatustoimintaa omassa yksikössä, yhteistyössä vanhempien kanssa. Tämän koulutuksen aikana osallistuja saa tietoa ja taitoja toteuttaa ruokakasvatusta omassa työssään.

Lue lisää koulutuksen järjestäjän sivuilta: Terveyttä ja iloa ruoasta – kohti osaavaa ja kestävää ruokakasvatusta -koulutus

Sydänviikon teemapaketissa on kerättynä ideoita ruokailon lisäämiseksi lasten kanssa. Esi- ja alkuopetusikäisille on tarjolla tehtävävihkonen, pienemmille lapsille ideoita ryhmässä yhdessä tehtäväksi ja opettajille oma opas. Sydänviikon materiaalit ovat yhdessä tuottaneet Sydänliitto, Sydänmerkki ja Neuvokas perhe. Sydänviikkoa vietetään 18.-25.4., mutta aineistoja voi käyttää hyvin myös muulloin.

Opettajan oppaassa ideoita viikon jokaiselle päivälle ja vinkit Sapere-aistiharjoituksiin

Viikon tavoite on lisätä lasten ja perheiden ruokailoa sekä innostaa yhdessä syömiseen ja kokkailuun. Jokaiselle viikonpäivälle on valmiita toimintavinkkejä ja tehtäviä. Tavoitteen on lisätä ruokailon kipinää sekä hyväntuulisia keskusteluja päiväkotien, koulujen ja kotien ruokapöytiin.

Lähde ja kuvat: Sydänviikko päiväkodeissa ja alakouluissa

4/2021/P.J.

Kierrätyskaverit on Suomen ensimmäinen eskarilaisten opetusmateriaali, joka kertoo kierrätyksestä ja kiertotaloudesta. Arla Suomi, UPM ja K-ryhmä ovat tuottaneet materiaalin Suomen noin 60 000 esikoululaiselle yhdessä Oppi&ilon kanssa. Materiaalin tavoitteena on auttaa kasvattamaan sukupolvi, jolle kierrättäminen on jokapäiväinen, helppo ja hauska juttu.

Materiaalit ovat varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman mukaisia

Maksuton, 32-sivuinen tehtäväkirja luovine ja monipuolisine tehtävineen innostaa esikouluikäisiä kierrätyksen ja kiertotalouden saloihin. Tehtäväkirjaa tukeva opettajan materiaali puolestaan antaa käytännön eväitä opetukseen. Materiaali on tuotettu linjassa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman kanssa eikä se sisällä mainontaa. Opetusmateriaali käsittelee kiertotaloutta myönteisesti, innostavasti ja ratkaisujen kautta.

Kierrätys ja kiertotalous tutuiksi oivaltamisen ilon kautta

Toiminnallisen kirjan puuha- ja tutkimustehtävät tuovat erilaiset kiertotalouden aiheet, kuten luonnonvarat ja niiden hyödyntämisen, kierrättämisen ja uusiokäytön tutuiksi oivaltamisen ilon kautta. Opettajan materiaaliin on koottu ideoita ja vinkkejä, jotka tukevat puuhakirjan sisältöä ja syventävät aiheen käsittelyä. Päiväkotien johtajina toimivien varhaiskasvatuksen opettajien Martina Hambergin ja Tiia Hongiston mukaan luovuus, visuaalisuus, leikillisyys ja toiminnallisuus yhdessä paketissa houkuttelevat lasta tutkimaan, osallistumaan ja toimimaan ratkaisukeskeisesti omassa ympäristössään.

-Kierrätyskaverit-materiaalin positiivinen lähestymistapa innostaa sekä opettajaa että lasta harjoittelemaan ympäristöä suojelevia tekoja matalallakin kynnyksellä. Materiaalin avulla teemoista voi kehkeytyä suurempiakin projekteja lasten kanssa, kertoo Hamberg.

Tilaa ja tulosta maksuttomat aineistot

Eskariopettaja voi tilata kirjat koko ryhmälle verkosta kierratyskaverit.fi-sivulta. Materiaali on saatavilla myös englanniksi ja ruotsiksi maaliskuun lopulla. Opettajan materiaali (pdf) on ladattavissa kierratyskaverit.fi -sivustolta.

Materiaalin on tuottanut Oppi&ilo, ja se on maksuton. Materiaalin taustalla ovat Arla, UPM ja K-ryhmä. Materiaali ei sisällä mainontaa missään muodossa.

Teksti: kierratyskaverit.fi ja aihetta käsittelevä tiedote
Kuva: kierratyskaverit.fi

3/2021/P.J.