Helsingin yliopisto ja ELO-säätiö/Kouluruokailuverkosto Finnish School Meal Network järjestää Ruokakasvatus moniammatillisena yhteistyönä kouluissa, kodeissa ja järjestöissä -webinaarin 10.2.2021. Webinaari tuo yhteen ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, tekee näkyväksi eri toimijoiden kokemuksia arkisesta ruokakasvatustyöstä ja pyrkii luomaan yhteistä visiota ruokakasvatuksellisen osaamisen moniammatillisesta kehittämisestä eri konteksteissa Suomessa.

Aika: Keskiviikko 10.2.2021 klo 8.15-12.00
Paikka: Webinaari, toteutetaan etäyhteyksillä

Ilmoittautuminen ja lisätietoa: ELO-säätiön verkkosivut

Webinaarin kohderyhmänä ovat laajasti ruokakasvatuksesta poikkihallinnollisesti kiinnostuneet toimijat ja organisaatiot, kuten ruokakasvatuksen, ruokapalveluiden ja opetuspalveluiden asiantuntijat, kehittäjät, tutkijat, opettajat, opiskelijat,  päättäjät ja muut avainsidosryhmät. Webinaariin osallistuu myös kansainväliset ruokakasvatuksen ja kouluruokailun asiantuntijat. Ohjelma toteutetaan suomeksi ja englanniksi käännöspalveluineen.

Webinaarin järjestää Helsingin yliopisto ja ELO-säätiö/Kouluruokailuverkosto Finnish School Meal Network, yhteistyössä Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen kanssa. Webinaari toteutetaan osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kouluruokailu tukemassa ruokatajun rakentumista (RUOKATAJU, 2020-2022) – tutkimushanketta.

Tiedote kokonaisuudessaan ELO-säätiön verkkosivuilla

Kuva: Jussi Ulkoniemi/ ELO-säätiö

12/2020

 

Lapset syövät enemmän kasviksia ja saavat enemmän kuitua päiväkodeissa, joissa on paljon ruokailuun liittyviä kirjallisia sääntöjä. Lisäksi varhaiskasvattajien positiivinen mielipide päiväkotiruoasta on yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten syöntiin. Lasten kannustaminen kasvisten ja hedelmien syömiseen on yhteydessä runsaampaan kuidun saantiin.

Hyvä yhteistyö lisää lasten terveyttä edistäviä ruokailutapoja

Tutkimuksessa selvisi myös, että päiväkodin johtajan raportoimat yhteistyöhaasteet ruokapalvelun kanssa ovat yhteydessä lasten pienempään todennäköisyyteen syödä hedelmiä ja marjoja. Lisäksi kunnalla vaikutti olevan suurempi merkitys päiväkotien ruokailukäytäntöihin kuin päiväkodin alueen sosioekonomisella asemalla.

So­ke­rin saan­ti päi­vä­ko­ti­ruo­as­ta on vä­häis­tä

Tutkimuksessa havaittiin, että lasten lisätyn sokerin saanti päiväkodin aterioilta oli vähäistä. Energiansaanti lisätystä sokerista kattoi alle 5 % lasten kokonaisenergian saannista päiväkodissa. Suosituksen mukaan se saisi olla korkeintaan 10 %.

Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen mukaan kokopäivähoidossa olevan lapsen tulisi saada noin kaksi kolmasosaa energiastaan päiväkotipäivän aikana. Tämä suositus ei tutkimustulosten mukaan kuitenkaan täyttynyt, vaan energiansaanti jäi noin 55 prosenttiin.

Ruokailuympäristö määrittää lasten ruoankäyttöä

Monet tekijät päiväkodin ruokailuympäristössä olivat yhteydessä lasten ruoankäyttöön päiväkotipäivän aikana. Etenkin päiväkodin ja ruokapalvelun yhteistyötä ja sen haasteita tulisi tulevaisuudessa tutkia kattavammin. Päiväkodin ruokailuympäristö määrittää osaltaan lasten ruoankäyttöä päiväkodissa ja se tulisi ottaa paremmin huomioon, kun edistetään lasten terveellisiä ruokailutottumuksia päiväkodissa.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu: Preschool and children’s dietary intake : The role of preschool mealtime environment in children’s dietary intake at preschool

Uutinen kokonaiisuudessaan: Helsingin yliopisto/Uutiset
Uutisen teksti: Reetta Lehto ja Helsingin yliopisto
Kuva: Mirja Koivisto / Tarinakuva

3/2020

Ruokakasvattajat yhdistivät voimansa ja esiintyivät yhdessä vuoden suurimmilla kasvatusalan messuilla Educassa 24.-25. tammikuuta. Ruokakasvatuksesta keskusteltiin myös Tieto-lavalla. Paneelin puheenjohtaja, ruokakasvatuksen asiantuntija Sanna Talvia, selvitti kuulijoille paneelin alussa ruokakasvatuksen olevan olennainen osa varhaiskasvatusta ja koulutyötä.

Se kuuluu varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Panelistit keskustelivat, miten ruokakasvatus sujuu käytännössä. Samalla kuulijoille kerrottiin aiheeseen liittyvistä lukuisista työvälineistä ja valmiista aineistoista, joita kannattaa käyttää hyväksi ruokakasvatuksessa.

Lue tiedottaja Soili Soisalon/Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry kirjoittama blogiteksti kokonaisuudessaan klikkaamalla linkkiä Ruokarauhaa ja ratkaisuja – paneeli ruokakasvatuksesta

Ruokakasvatuksen perusta

Lopuksi panelistit pääsivät kiteyttämään ruokakasvatuksen peruspilareita yhdellä lauseella:

• Ruokakasvatus on kaikille tärkeä aihe ja liittyy jokapäiväiseen elämään monella tavalla.
• Ihan kaikki aikuiset ovat ruokakasvattajia.
• Ruoka on iloinen asia.
• Ruokapuheen tulee olla positiivista.
• Luotetaan lapsiin.
• Materiaalia ruokakasvatukseen on paljon saatavilla

Ruokailoa lasten arkeen

Ota hyvät valmiit aineistot ja työvälineet käyttöön:

Maistuva koulu
Neuvokas perhe/ruokakasvatus
Ruokatieto/ruokakasvatus
Ruokatutka
Kouluruokadiplomi
Makuaakkoset-diplomi
Marthaförbund

Kooste tiedottaja Soili Soisalon blogitekstistä Ruokarauhaa ja ratkaisuja – paneeli ruokakasvatuksesta: Päivi Jämsén
2/2020

Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeessa kehitettiin yhdessä päiväkotien ja ruokapalveluiden henkilöstön kanssa uutta kestävää toimintakulttuuria, joka edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia, oppimista, positiivista luonto- ja ruokasuhdetta sekä ympäristövastuullisuutta.

Tavoite, toimenpiteet ja peruste

Hankkeessa koottiin yhteen hyvän syömisen periaatteita sekä ravitsemussuositusten, hyvän mikrobialtistuksen että kestävän kehityksen näkökulmista. Toiminta perustuu varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksiin.

Tavoitteena on tukea päiväkoteja rakentamaan kestävän kehityksen mukainen toimintakulttuuri, joka edistää lasten kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia, oppimista, positiivista luonto- ja ruokasuhdetta sekä ympäristövastuullista käyttäytymistä.

Luontoaskel hyvin vointiin -päiväkodissa lapsia tuetaan omaksumaan kestävä ja terveellinen elämäntapa. Tähän sisältyvät monipuoliset luontokontaktit sekä terveellinen kasvis-, marja-, hedelmä ja kalapainotteinen ruokailu.

Luontoaskel hyvinvointiin perustuu kiertotalouden, kestävän kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Esite ja raportti

Lisätietoa Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeesta ja toimintamalleista löydät klikkaamalla esitteen ja raportin linkkejä.

Hankkeen toimijat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus Luke kehittivät Luontoaskel hyvinvointiin -toimintamallin tiiviissä yhteistyössä Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeessa (2018-2019) mukana olleiden päiväkotien ja ruokapalveluyritysten kanssa. Toimintamalli on edelläkävijä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Hankkeeseen ja toimintamallin kehittämiseen osallistuivat myös Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Kansallinen Allergiaohjelma.

Hankkeen rahoittajat ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitra ja Maa- ja metsätalousministeriö MMM.

Lähde: Luontoaskel hyvinvointiin -esite. Esitteen ovat toimittaneet Iida-Maria Koskela ja Marianne Aulake, Taitto Marianne Aulake

Kuvat: Luontoaskel hyvinvointiin -esitte ja hankkeen tiedotustilaisuuden esitys

1/2020

Kooste: Päivi Jämsén

Viisi lyhyttä videota katsomalla saat helposti käsityksen siitä, miten Makukoulun avulla voit tutustuttaa lapsia erilaisiin ruokiin. Ruokaan kannattaa tutustua lasten kanssa käyttämällä monia eri aisteja niin tunnustelua, kuulostelua, tuoksuttelua, maistelua kuin katselua. Lapset innostuvat tästä ja uskaltavat näin helpommin kokeilla uusia ruokia. Videot on tuotettu lapsille ja nuorille sekä kasvattajille suunnatussa RuokaTutka-kampanjassa, joka on koulumaito- ja -hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja.

Varhaiskasvatuksessa lapsia innostetaan ja motivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä ohjataan käyttämään erilaisia oppimisen tapoja. Opetuksessa hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Näin myös eri aistien avulla tutustutaan ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin. Ruoasta keskusteleminen, tarinat ja laulut edistävät lasten ruokasanaston kehittymistä.

Makukouluvideot

Voit tutustua videoihin klikkaamalla alla olevia videolinkkejä tai katsoa videot RuokaTutka-sivustolta kohdasta OpeTube.

Makukoulussa ruoka tutuksi
Miltä ruoka näyttää?
Miltä ruoka tuntuu?
Miltä ruoka kuulostaa?
Miltä ruoka tuoksuu?
Miltä ruoka maistuu?

Lisätietoa aiheesta löydät myös

• RuokaTutka-hankkeen –Makukoulu-sivulta
• Makuaakkoset-diplomi -sivustolta kohdasta Ruokakasvatusta tukevat toimenpiteet

 

RuokaTutka on koulumaito- ja -hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade. Sivustolla on hanketoimijoiden yhdessä muiden toimijoiden kanssa tekemä aineistopankki niin koululaisille, leikki-ikäisille kuin kasvattajille.

Syyskuussa 2018 alkanut RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.

Kuvat: Lapsista: Samuli Vahteristo, Makukouluaineistoista: Joni-Petteri Tuhkanen/Taival Media
Teksti: Päivi Jämsén

11/2019

Jyväskyläläinen päiväkoti pääsi japanilaiseen ruoka-, luonto- ja liikuntakasvatusta kuvaavaan dokumenttisarjaan. Aiheesta kertoi Helsingin Sanomat 7.6.2019. Suomalainen luonto ja sen antimet sekä eväsretkeilyn liittäminen lasten ruokakasvatukseen kiinnostavat maailmalla.

Ruoka-, luonto- ja liikuntakasvatus kiinnostavat

Jyväskyläläinen päiväkoti on päässyt japanilaiseen ruoka-, luonto- ja liikuntakasvatusta kuvaavaan dokumenttisarjaan, jota kuvataan ensi viikolla Korpilahdella.

Japanin televisio on kiinnostunut etenkin luontoon tehtävien retkien eväsruokailusta sekä lasten liikkumisesta ja liikkumisen mahdollisuuksista päiväkodissa. The Origins of our Food and Drink dokumenttisarja esitetään Japanin televisiossa tammikuussa 2020 sekä yhtiön englanninkielisillä kanavilla eri puolilla maailmaa.

Jyväskylässä pitkät perinteet ruokasvatusmenetelmien käytössä

Jyväskylän kaikissa kunnallisissa päiväkodeissa toteutetaan niin sanottua Sapere-ruokakasvatusmenetelmää, jonka tavoite on tutustuttaa lapsi ruokamaailmana aistien avulla. Lapsen annetaan vapaasti tutustua ja tutkia ruokia – haistellen, maistellen, tunnustellen, jopa leikkien.

Saperessa lapsi oppii ja tutustuu kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin aistien avulla, katsellen, haistellen, maistellen, tunnustellen ja kuunnellen.

Saperen juuret ovat Ranskassa, jossa alkuperäisen Sapere-menetelmän kehitti ranskalainen kemisti ja etnologi Jacques Puisais 9–12-vuotiaille koululaisille. Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistua tai tuntea makua. Sapere-menetelmän tavoite on rohkaista lapsia ottamaan selville, mitä aistit meille ruuasta kertovat.

Jyväskylässä lasten ruokailussa käytetään mahdollisuuksien mukaan myös lähi- ja luomuruokaa. Esimerkiksi aamupuurot keitetään luomuhiutaleista. Satokauden juurekset, kasvikset, hedelmät ja marjat huomioidaan ruokalistasuunnittelussa.

Metsäretketkellä eväät mukana

Korpilahden päiväkodissa myös luonto ja liikunta ovat kiinteä osa lasten arkea. Ryhmät retkeilevät viikoittain lähipuistossa ja -metsässä sekä Päijänteen rannoilla. Retkillä eväät nautitaan luonnon helmassa. Japanilaisia kiinnostaakin erityisesti metsäruokailun yhteys Sapere-menetelmän käyttöön päiväkodissa.

Metsäretkillä myös liikutaan ja opitaan uusia taitoja. Epätasainen maasto kehittää myös lapsen tasapainoa ja koordinaatiokykyä.

Juttu on julkaistu Helsingin Sanomissa 7.6.2019. Kirjoittaja Heli Saavalainen/HS

KUVA: Esko Siekkinen

Lue lisää Sapere-menetelmästä ja makukoulusta

• RuokaTutka-kampanja/kasvattajille:
  Ruoka ja aistit
• RuokaTutka-kampanja/kasvattajille:
  OpeTube-videot Makukoulusta
• Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:
  Makukolu

 

6/2019 Päivi Jämsén/
Ammattikeittiöosaajat ry

Miltä Kassu näyttää vihreänä, Milja punaisena tai Turbo sinisenä? Tämän Värityskirjan sivuilla lapset voivat pukea RuokaTutkan kasvis-, marja-, hedelmä- ja maito-hahmot ihan uudenvärisiin vaatteisiin.

Lataa värityskirja RuokaTutka-sivuilta ja ryhdy lasten kanssa mukaviin värityshommiin. Värityskirjan voi ladata myös kuvaa klikkaamalla.

RuokaTutkan iloiset hahmot

Samalla voitte tutustua yhdessä lasten kanssa RuokaTutkan maailmassa seikkaileviin hahmoihin ja keskustella, miltä ne maistuvat, mikä on kenenkin mieluisin herkku, mitä niistä on tänään tarjolla päiväkodin ruokailuhetkissä… Hahmoihin pääsee tutustumaan myös alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Kasvattajille aineistoja

RuokaTutka-kampanjan sivustolta löydät myös paljon kasvattajille suunnattua tietoa ruokakasvatuksesta, ruoasta, aisteista, makukoulusta, kasviksista, hedelmistä, marjoista ja maidosta. Tietoa löytyy niin lyhyinä tekstikoosteina kuin vinkkejä ja tietoa antavina OpeTube-videoina. Käy tutustumassa laajaan aineistopankkiin klikkaamalla tätä linkkiä.

RuokaTutka-kampanja

Syyskuussa 2018 alkanut monivuotinen RuokaTutka-kampanja innostaa lapsia ja nuoria tutkimaan ruokaa ja pohtimaan, mitä ruoka on, mistä se tulee ja miltä se maistuu. Kampanja tarjoaa hauskoja ja aktivoivia tapoja tutustua terveellisiin ruokavalintoihin ja ruuan alkuperään. Opettajilla, päiväkotien ja koulujen henkilökunnalla sekä vanhemmilla on iso rooli tutkimusmatkan oppaina.

RuokaTutka on koulumaito- ja hedelmätuen ohessa toteutettava EU-rahoitteinen koulutuskampanja. Sitä toteuttavat Ruokavirasto, viestintätoimisto Cocomms, Ammattikeittiöosaajat ry, Itä-Suomen yliopisto, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry sekä digitoimisto Evermade.

6/2019 Pävi Jämsén/Ammattikeittiöosaajat ry

Järjestelmän tarkoitus on edistää lasten ja nuorten terveellisten ruokailutottumusten kehittymistä. Tavoitteena on myös lisätä kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä maidon ja maitotuotteiden osuutta lasten ruokavaliossa. Katso Koulujakelujärjestelmän ABC-video, jossa ylitarkastaja Jenni Anttila kertoo tarkemmin, mistä on kyse. Voit katsoa videon myös klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

Koulujakelujärjestelmä on Euroopan unionin järjestelmä, jolla tuetaan kouluissa ja päiväkodeissa jaettavia maitotuotteita sekä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Tuettuja tuotteita ei käytetä ruuanvalmistukseen, vaan ne tarjotaan aterian lisänä tai vaikkapa välipalana.

Rahoittajana toimii EU

Koulujakelujärjestelmä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamaa koulujakelutukea. Suomessa tuen toimeenpanosta vastaa Ruokaviraston markkinaosasto. Tuotteiden esillepanosta ja käytännön jakamisesta koulujen ja päiväkotien arjessa vastaa ruokapalveluhenkilöstö.

Kaksi tuettavaa tuoteryhmää

Koulujakelujärjestelmään sisältyvät sekä koulumaitotuki että kouluhedelmätuki. Koulumaitotukea on toimeenpantu Suomessa vuodesta 1995 alkaen. Kouluhedelmätuen toimeenpano sen sijaan alkoi elokuussa 2017, jolloin tukiohjelmat yhdistyivät saman lainsäädännän alle.

Kouluhedelmätuki

Kouluhedelmätuki on tarkoitettu perusopetuksessa oleville lapsille (1–10 luokat ja esiopetuksen perusopetuksen puolella saavat lapset). Oppilasta kohti tukea voidaan maksaa 150 g päivässä. Tukijaksoja on yksi syksyllä ja yksi keväällä.

Koulumaitotuki

Koulumaitotuki on tarkoitettu päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa oleville lapsille. Suomessa koulumaitotuen piirissä on noin 90 % siihen oikeutetuista oppilaista. Koulumaitotukea myönnetään oppilasta kohden päivittäin enintään 2,5 dl.

Koulujakelujärjestelmään liittyy myös koulutuksellisia toimenpiteitä

Syksyllä 2018 koulujakeluohjelmaan sisällytettiin uutena toimintana koulutukselliset liitännäistoimenpiteet.  Näitä toteuttaa RuokaTutka-kampanja. RuokaTutka innostaa lapsia ja nuoria kysymään, tutkimaan ja oivaltamaan. Kampanjan tavoitteena on kasvattaa heistä ruokaan ja syömiseen myönteisesti suhtautuvia sekä ruokaan liittyvää tietoa uteliaasti ja taitavasti etsiviä ja tulkitsevia lapsia ja nuoria. Ajatuksena on myös ruoan sekä ruoan tuottajien ja valmistajien arvostamisen tärkeyden ymmärtäminen.

Mielenkiintoista ja monipuolista aineistoa opetuksen tueksi

RuokaTutka tarjoaa kasvattajille työkaluja ja lapsille sekä nuorille ajattelemisen aihetta ja oivaltamisen iloa. Aineistoilla ja toiminnalla on vankka pohja varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmassa sekä tutkitussa tiedossa.

Erilaiset tehtävät, kilpailut ja muut sisällöt edesauttavat monilukutaidon kehittymistä. Lasten ja nuorten taitoa hankkia, yhdistää, tuottaa, muokata ja arvioida tietoa tuetaan ja kehitetään erilaisilla maitoon ja kasviksiin liittyvillä sisällöillä.

Lisätietoa:

• Koulujakelujärjestelmän ABC -video
• ruokavirasto.fi, Koulujakelutuet ja Koulumaitotuki ja kouluhedelmätuki Lukuvuosi 2018-2019, kevät 2019

Teksti ja kuvat: Päivi Jämsén

5/2019

Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahasto jakoi neljä ruokakulttuuripalkintoa 4.4.2019 Helsingin Messukeskuksessa Kevätmessuilla. Yhden palkinnoista sai Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit.

”Tämän vuoden palkitut ovat ansiokkaasti edistäneet suomalaista ruokakulttuuria joko valtakunnallisesti tai paikallisesti. Lisäksi tänä vuonna halusimme antaa tunnustusta lasten ja nuorten ruokakasvatusta edistäneille”, toteaa Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen.

Palkinnon saivat Pekka Heikkisen leipomo, Illallinen taivaan alla -tapahtuma, Kouluruoka- ja Makuaakkoset -diplomit sekä Ruokavisa.

Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit – ruokakasvatusta kouluihin ja päiväkoteihin

Diplomeita arvioitiin näin

Molemmat diplomit edistävät ravitsemussuositusten jalkauttamista, ruokakasvatuksen käytännön toteuttamista koulu- ja päiväkotiympäristössä sekä myönteistä ruokapuhetta. Diplomisuorituksia on juhlittu sadoissa kouluissa ja päiväkodeissa kautta maan ja samalla kohotettu ruuan ja sen tekijöiden arvostusta.

Diplomi ansaitaan, kun ravitsemusasiat ovat kunnossa, koulussa huolehditaan, että kaikki osallistuvat ruokailuun ja että ruoka on kestävästi sekä ympäristöasiat huomioiden hankittu, valmistettu ja tarjoiltu. Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit myöntää Ammattikeittiöosaajat ry.

Palkinnon saajien valinta

Palkinnonsaajat valitsi rahaston toimikunta. Jaakko Kolmosen rahasto palkitsee henkilöitä, ilmiöitä ja toimijoita, jotka ovat merkittävästi edistäneet suomalaista ruokakulttuuria omalla alueellaan tai alallaan.

Alfred Kordelinin säätiö on yksityinen yleishyödyllinen apurahasäätiö. Säätiö jakaa vuosittain apurahoina ja palkintoina noin 5 miljoonaa euroa. Jaakko Kolmosen rahasto on yksi viidestätoista Alfred Kordelinin säätiön kaupunki- ja kohderahastosta.

Tiedote asiasta on luettavissa kokonaisuudessaan Alfred Kordelinin säätiön verkkosivuilta

Kuvaat: Tiina Makkonen

4/2019