Harjoittele kysymyksiä
Praxis Hae diplomia
Göra diplomet

Tekijä: Virpi Kemi

Kosken seudun yläkoulu teki kouluruokailusta menestystarinan

Posted on by Virpi Kemi
Kosken seudun yläkoulussa lähes jokainen oppilas syö koululounaan. Se ei ole sattumaa, vaan seurausta laadukkaasta ruuasta, sujuvista puitteista, arvostavasta ruokapuheesta ja nuorten kuuntelusta.


Kosken seudun yläkoulussa Varsinais-Suomessa kouluruoka maistuu poikkeuksellisen hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn mukaan koululounaan syö päivittäin peräti 93,5 prosenttia oppilaista. Se on valtakunnallisesti paras tulos yläkoulujen joukossa.

”Tilanne on ollut hyvä tai erinomainen aina. Silti katseeni kiinnittyy siihen 6,5 prosenttiin, joka ei syö koululounasta. Voisimme pyrkiä vieläkin parempaan”, pohtii koulun rehtori Jouni Karvonen.

Rehtori Jouni Karvonen.

Kosken seudun yläkoulu on seutukunnallinen. Sen noin 170 oppilasta tulevat laajalta alueelta Varsinais-Suomen kunnista. Hyvä kouluruokailun maine on kulkenut mukana vuosien ajan. Se on ollut määrätietoisen työn tulosta.

Rehtorin mukaan mikään ei muutu hetkessä. Taustalla on pitkäjänteinen työ, jossa arvomaailma on avainasemassa.

”Kyse on ennen kaikkea siitä, miten kouluruuasta puhutaan arjessa niin koulussa kuin kotona. Tavoitteena on muutos, joka kantaisi yli sukupolvien niin, että tulevat ikäluokat omaksuisivat lähtökohtaisesti myönteisen suhteen kouluruokaan”, Karvonen kuvaa.

Hän haluaa katkaista kierteen, jossa monilla suomalaisilla ensimmäiset mielikuvat kouluruuasta ovat negatiivisia. ”Toivon, että meidän oppilaamme puhuisivat omille lapsilleen tulevaisuudessa kouluruuasta arvostaen.”

Ilman kiirettä ja jonoja

Kosken seudun yläkoulussa on panostettu kouluruokailun sujuvuuteen. Kaksi opetusryhmää saapuu ruokailemaan viiden minuutin välein, ja oppilaita palvelee kolme linjastoa. Jonottamaan ei joudu, sillä keskimääräinen odotusaika on ainoastaan puoli minuuttia.

Oppilaat saavat itse valita istumapaikkansa ja ruokaseuransa. Kiirettä ei ole, sillä ruokailuun on varattu aikaa 30–40 minuuttia. Yksi tärkeä sääntö kuitenkin on: puhelimet pidetään poissa ruokapöydästä.

”Olen puhunut nuorille paljon siitä, ettei kouluruokailu ole vain energian tankkausta. Ruuan äärellä tarjoutuu hyvä mahdollisuus viettää kiireetön hetki yhdessä muiden kanssa.”

Jos joku jättää toistuvasti koululounaan syömättä, asia selvitetään. Syynä voi olla esimerkiksi haluttomuus syödä isossa porukassa.

”Silloin voimme järjestää oppilaalle rauhallisen ruokailutilan. Tarvittaessa olemme yhteydessä myös kotiin. Yleensä ratkaisu löytyy”, Karvonen toteaa.

Lisää saa aina hakea

Kosken seudun yläkoulussa käytetään kouluruokaan enemmän euroja kuin suomalaisissa kouluissa keskimäärin. Pyrkimyksenä on käyttää ainoastaan kotimaisia raaka-aineita sekä mahdollisuuksien mukaan lähituotteita.

”Meillä on osaava keittiöhenkilöstö, joka haluaa tehdä parhaansa joka päivä. Sydäntä lämmittää, kun koulun keittiössä työskentelevä entinen oppilaamme tulee lusikan kanssa, pyytää maistamaan ja kysyy mielipidettäni päivän kastikkeesta”, Karvonen kuvailee.

Koulussa tarjotaan tavallista ja maistuvaa kotiruokatyyppistä ruokaa.  Oppilaiden suosikkeja ovat muun muassa lihapullat, lasagne, jauhelihakastike ja ohrauunipuuro.

Oppilaita ohjataan ottamaan ruokaa sopivan kokoinen annos ja kokoamaan monipuolinen lautanen. Joissakin ruuissa, kuten lihapullissa ja kalapuikoissa, käytetään kappalerajoitusta, jotta lautaselle tulisi myös salaattia ja perunaa.

”Jos syö kaiken ja nälkä jää, lisää saa aina hakea. Kenenkään ei tarvitse poistua nälkäisenä”, rehtori vakuuttaa.

Nuoret ovat suurin voimavara

Karvonen uskoo esimerkin voimaan. Kosken seudun yläkoulussa opettajat syövät oppilaiden kanssa samoissa pöydissä. Vuorovaikutus keittiöhenkilökunnan ja oppilaiden välillä on lämmintä: kiitokset kuuluvat arjessa, ja joulun alla keittiön väkeä muistetaan kortein ja makeisin.

Pitkin lukuvuotta järjestetään säännöllisesti myös yhteisöllinen aamupala ennen koulupäivän alkua. Tarjolla on esimerkiksi leipää, leikkeleitä, vihanneksia, hedelmiä ja jogurttia.

”Näin vahvistamme sekä aamupalan että kouluruokailun merkitystä nuorten elämässä”, Karvonen kertoo.

Karvosen mukaan nuoret ovat kouluruokailun suurin voimavara. Aikuiset kotona ja koulussa voivat näyttää esimerkkiä ja puhua kouluruokailun merkityksestä, mutta lopulta muutos lähtee nuorista itsestään.

Kosken seudun yläkoulussa nuoria halutaan kuunnella. Oppilaskunta kerää toiveita 1–2 kertaa vuodessa järjestettäviin toiveruokaviikkoihin. Virallista ruokaraatia ei ole, mutta palaute on päivittäistä ja välitöntä.

”Kyselytutkimuksia tärkeämpää on arjessa kuultu palaute. Kun juttelee oppilaiden kanssa ruokalassa, oppitunneilla ja välitunnilla, saa arvokasta tietoa siitä, mikä toimii ja mitä voisi vielä kehittää”, Karvonen summaa.

***
Kosken seudun yläkoulun resepti kouluruokailun menestykseen
  • Yhteinen arvomaailma – kouluruokaa arvostetaan ja siitä puhutaan myönteiesti koulussa ja kotona.
  • Laatu edellä – panostetaan kotiruokatyyppiseen ruokaan, käytetään mahdollisuuksien mukaan kotimaisia ja paikallisia raaka-aineita.
  • Puitteet kunnossa – ruokailuun varataan 30–40 minuuttia, jonotus minimissä, kolme linjastoa ja porrastetut ruokailut.
  • Yhteisöllisyys – opettajat syövät oppilaiden kanssa, yhteisöllisiä aamupaloja järjestetään säännöllisesti, lämmin vuorovaikutus keittiöhenkilöstön ja oppilaiden välillä.
  • Oppilaiden osallistaminen – palautetta kerätään arjessa, järjestetään toiveruokaviikkoja, nuoria kuullaan ja heidän ideoitaan toteutetaan.

***
Teksti: Krista Korpela-Kosonen
Kuvat: Koskenseudun yläkoulu

Teksti: Krista Korpela-Kosonen

Miten arvot ovat yhteydessä kasvisruoan syömiseen tai sen välttämiseen?

Posted on by Virpi Kemi

Nykyinen ruokaympäristö valinnanmahdollisuuksineen on omiaan vahvistamaan erilaisten arvojen ja motiivien vaikutuksia ruoankulutukseen. Vaikka arvot eivät aina ilmene ruokavalinnoissa, niiden vaikutus voi pidemmällä aikavälillä näkyä tiettyjen ruokien suosimisena tai välttämisenä ihmisten pyrkiessä toimimaan arvojensa mukaisesti. Ihmisten taipumus jakaa elämäänsä samanlaisia arvoja omaavien kanssa saattaa yhteisten ruokahankintojen ja aterioiden myötä entisestään vahvistaa arvojen yhteyksiä ruokavalintoihin.

Kasvispainotteisempiin ruokavalioihin siirtyminen ja lihansyönnin vähentäminen nähdään tärkeinä keinoina edistää niin ihmisten kuin maapallon terveyttä ja hyvinvointia. Tässä muutoksessa on tärkeää huomioida, että kasvisruokiin ja toisaalta eläinperäisiin ruokiin yhdistyy monia arvoihin kietoutuvia sosiaalisia, moraalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Täten kasvisruoan syöminen – tai sen välttäminen – on hyvä esimerkki siitä, miten arvot ja motiivit ohjaavat arjen syömisvalintoja.

Tarkastelimme Leg4Life (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) -hankkeen kuluttajakyselyssä, miten arvot ovat yhteydessä palkokasvien, punaisen lihan ja kasviproteiinituotteiden käyttöön. Verkkokysely toteutettiin syksyllä 2020 ja siihen vastasi 1000 iältään 18–75-vuotiasta naista ja miestä. Vastaajat edustavat suomalaisia aikuisia melko hyvin iän, sukupuolen, asuinalueen ja koulutustason suhteen.

Perinteet ja turvallisuus

Perinteiden tärkeys elämää ohjaavana periaatteena oli yhteydessä suurempaan lihan ja vähäisempään kasviproteiinituotteiden käyttöön. Lisäksi turvallisuuden arvostaminen korostui lihaa suosivilla. Nykyisessä suomalaisessa ruokakulttuurissa lihalla on keskeinen sija ruokavaliossa, erityisesti juhla- ja perinneruoissa. Perinteet, perheen tai työyhteisön ruokailutavat ja alueelliset ruokakulttuurit voivat siis toimia sosiokulttuurisina esteinä kasvisruokailun lisäämisessä. Kasvisruokailu voi kohdata vastustusta ja sitä saatetaan pitää jopa uhkana yhteisön normeille. Toisaalta esimerkiksi hernekeiton syöminen torstaisin on vahva suomalainen ruokaperinne, joten myös palkokasveilla on sijansa kulttuurissamme. Voisimmeko näistä lähtökohdista monipuolistaa ja vahvistaa palkokasvien roolia suomalaisten arjen ruokailuissa?

Hedonismi ja virikkeellisyys

Hedonismia eli mielihyvää, elämästä nauttimista ja itsensä hemmottelua arvostavat vastaajat käyttivät useammin lihaa ja harvemmin palkokasveja ja kasviproteiinituotteita. Ruoan maku on yksi tärkeimmistä ruokavalintoihin vaikuttavista tekijöistä ja opimme pitämään niistä ruoista, joita syömme usein ja joihin yhdistyy myönteisiä kokemuksia. Lihan keskeisyys suomalaisessa ruokakulttuurissa voi siis osittain selittää myös näitä havaintoja.

Virikkeellisyyttä eli vaihtelua ja jännitystä elämässä tärkeänä pitävät puolestaan söivät useammin kasviproteiinituotteita. Erilaisten kasviproteiinituotteiden valikoima on nykyään laaja ja uusia tuotteita tulee kauppoihin säännöllisesti, mikä voi tarjota virikkeellisyyttä arvostaville kaivattua vaihtelua ruokavalioon.

Universalismi

Universalismin tärkeys elämää ohjaavana periaatteena linkittyi vähäisempään lihan ja suurempaan palkokasvien sekä kasviproteiinituotteiden kulutukseen. Universalismissa korostuu tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitys. Keskiössä ovat kaikkien ihmisten ja luonnon ymmärtäminen, kunnioittaminen ja suojeleminen. Viime vuosina tietoisuus ja julkinen keskustelu lihantuotannon monista kielteisistä ympäristövaikutuksista on lisääntynyt, mikä saattaa entisestään vahvistaa universalismin yhteyksiä kasvispainotteiseen syömiseen.

Valta ja suoriutuminen

Aiemmissa tutkimuksissa vallan ja suoriutumisen tärkeys on korostunut enemmän lihaa kuluttavilla. Osittain tätä selittänee se, että eläimen liha symboloi miehisinä pidettyjä ominaisuuksia, kuten voimaa, vahvuutta ja valtaa. Kyselymme tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että näiden arvojen vaikutukset liittyvät tiiviisti muihin taustatekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään ja sosioekonomiseen asemaan – vallan ja suoriutumisen arvot eivät olleet yhteydessä ruoankäyttöön näiden taustatekijöiden huomioimisen jälkeen.

Arvot ja palkokasvituotteiden lihankaltaisuus

Osalle kuluttajista lihaa muistuttavat kasviproteiinituotteet voivat helpottaa kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä. Kyselyssämme noin neljäsosa (27 %) vastaajista toivoi palkokasvituotteiden muistuttavan mahdollisimman paljon lihaa, kun taas kaksi viidesosaa (39 %) suhtautui lihankaltaisuuteen kielteisemmin. Erityisesti perinteitä arvostavat suhtautuivat myönteisesti lihankaltaisuuteen. Tulostemme perusteella monenlaisille kasviproteiinituotteille on siis kysyntää suomalaisten aikuisten keskuudessa.

Päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavat motiivit

Olemme Leg4Life-hankkeessa tutkineet myös päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavien motiivien yhteyksiä palkokasvien kulutukseen. Selvitimme tätä noin 3000 suomalaisen aikuisen keskuudessa, jotka osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan DILGOM 2014 tutkimukseen. Palkokasveja enemmän syövillä korostuivat erityisesti terveellisyyden, luonnollisuuden ja eettisyyden merkitys päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavina tekijöinä. Ruoan hankinnan ja valmistamisen kätevyyteen sekä ruoan hintaan ja tuttuuteen liittyvät motiivit olivat puolestaan suhteellisesti vähemmän tärkeitä heille. Palkokasveja suosivat saattavat siis olla keskimääräistä tiedostavampia ja valmiita vaivannäköön päivittäisissä ruokailuissaan.

Johtopäätöksiä

Arvot vaikuttavat siihen, mitä ja miten ihmiset syövät. Kasvisruoan syöminen tai sen välttäminen heijastaa usein syvempiä arvoja, kuten suhtautumista terveyteen, ympäristöön ja yhteisöön. Vaikka arvot eivät aina ilmene ruokavalinnoissa, ne muovaavat yksilöiden ja yhteisöjen suhtautumista ruokaan pitkällä aikavälillä.

Kuluttajien arvot onkin tärkeää huomioida sekä kehitettäessä että nimettäessä uusia kasviproteiinituotteita ja kasvisruokia. Esimerkiksi runsaasti lihaa kuluttavien kohdalla tuttuudesta ja herkullisuudesta viestivä nimi voi toimia paremmin kuin nimi, joka korostaa ruoan kasviproteiinisisältöä tai vegaanisuutta.

Joukkoruokailu kouluissa ja työpaikoilla voi olla osaltaan luomassa uutta kasvispainotteisempaa ruokakulttuuria. Tärkeää on ruokailijoiden osallistaminen uusien kasvisruokien kehittämisessä, vaihtoehtojen tarjoaminen sekä vastareaktioiden käsittely ja ratkaisujen kehittäminen yhdessä.

Kirjoittaja: Hanna Konttinen, sosiaalipsykologian vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Kuvat: Hanna Konttinen ja Marjatta Vahvaselkä

 

Lähteet

Lehto, E., Korhonen, K., Muilu, T., & Konttinen, H. (2023). How do values relate to the consumption of meat and dairy products and their plant-based alternatives? Food Quality and Preference, 106, Artikkeli 104804. https://doi.org/10.1016/j.foodqual.2022.104804

Hentilä, A., Männistö, S., Kaartinen, N., Jousilahti, P., & Konttinen, H. (2023). Associations of food motives with red meat and legume consumption in the population-based DILGOM study. European Journal of Nutrition, 62(8), 3263-3275. https://doi.org/10.1007/s00394-023-03231-8

 

Mallikas kouluruokailu rakennetaan yhteispelillä!

Posted on by Virpi Kemi
Seinäjoen Lintuviidan koululla ja Linnunradan päiväkodissa toimitaan saneerauksen keskellä. Tämä ei menoa haittaa, eikä varsinkaan oppilaiden ja päiväkotilasten iloisia ruokahetkiä. Vaikka saneeraustoimet muutoin jatkuvat, on koulun ja päiväkodin ruokasali jo saanut uuden modernin ilmeen.
”Koulun ja päiväkodin saneerauksessa ja valmistuskeittiön muokkaamisesta palvelukeittiöksi on pyritty ottamaan kaikki käyttäjäryhmät ja toiveet huomioon ”, kuvailee palveluvastaava Heli Kallio.Uudessa toimintamallissa kylmävalmistettu ruoka toimitetaan Seinäjoen keskuskeittiöstä Alvariinasta ja kypsennetään paikan päällä lähellä asiakkaita. Ruokapalveluvastaavan lisäksi keittiössä työskentelee yksi kokopäiväinen ja kolme osapäiväistä työntekijää. Kaiken kaikkiaan ruoka valmistetaan noin 350:lle oppilaalle, päiväkotilapselle ja henkilökunnalle. Syksyllä asiakasmäärä vielä kasvanee.Ruokasalin viihtyvyyttä on lisätty äänimaailmaa vaimentavilla seinä- ja kattomateriaaleilla. Uusissa tuoleissa on lenkkijalat ja pöytien kulmat ovat pyöristetyt. Irtokalusteita on saneerauksen yhteydessä pyritty vähentämään ja samoja ruokasalin tuoleja on tarkoitus jatkossa käyttää myös juhlasalin tilaisuuksissa, kertoo Lintuviidan koulun rehtori Johanna Keski-Jyrä.

Koulun ruokalatoimikunnan oppilasedustajat ovat yksimielisiä kouluruokailun tärkeydestä eikä kenenkään ole vaikea nimetä toiveruokaansa. Suosikkiruokina mainittiin esimerkiksi lasagne ja nugetit. Mutta ylivoimainen, seinäjokelainen suosikkiruoka on pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kera. Tällä perinneruoalla on pitkä menestyshistoria, joka ulottuu aina 80-luvulle asti.
Kuvassa rehtori Johanna Keski-Jyrä ja ruokalatoimikunnan jäsenet Sharefa, Benjamin, Miska ja Nooa.

Diplomien suorittaminen on mahdollisuus- ei taakka

Diplomien hakeminen yhdessä koulun ruokalatoimikunnan kanssa on yhteinen projekti, johon kannattaa tarttua, vakuuttelevat niin Kallio kuin Keski-Jyrä: ”Meillä diplomien hakeminen ei ole taakka, vaan mahdollisuus oppia toisiltamme puolin ja toisin sekä tapa lisätä päivittäistä ruokakasvatusta ja viestintää”. Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomit suoritettiin tänä keväänä jo toistamiseen niin Lintuviidan koululla kuin Linnunradan päiväkodissa.

Heli Kallio on työskennellyt Kasperitaloksikin kutsuttavassa Lintuviidan koulussa ja Linnunradan päiväkodissa parisen vuotta ja tuonut mukanaan asiakaspalveluasennetta. Hän pitää tärkeänä, että ruokapalveluammattilaiset ovat arjessa mukana kasvattajan roolissa ja läsnä koululaisille ja päiväkotilapsille.

Ruokapalveluvastaava Heli Kallio ja keittiötyöntekijä Paveena Suknon valmistelevat päivän lounaslinjastoa.

Diplomin suorittaminen on kannustanut miettimään uusia tapoja havainnollistaa kouluruoka-annosta. ”Kun tulin taloon huomasin kuinka pieniä annoksia oppilaat syövät. Malliannoksen esille laittaminen uuteen ruokalinjastoon parantaa oppilaiden ymmärrystä koululounaan kokoamisesta”, Kallio pohtii.

”Olemme töissä asiakkaita varten.”

Myös muita parannuksia on jatkuvasti havaittavissa. Aivan viime aikoina on huomattu salaattien menekin kasvaneen. ”Salaatteja on joutunut tilaamaan jopa lisää”, Kallio iloitsee.  Salaattien suosiota on avittanut Seinäjoen ruokapalveluiden ruokalistatyöryhmän työ: salaattilista uudistettiin ja poistettiin lapsille epämieluisia raaka-aineita kuten karkeita kaaliraasteita. Myös opettajat ovat kannustaneet oppilaita valitsemaan uusia vaihtoehtoja.

Keski-Jyrä ja Kallio nostavat vastuullisuuden tärkeäksi teemaksi niin Kouluruokadiplomin kysymyssarjoissa kuin muutoinkin koulumaailmassa. Esimerkiksi Kasperi-talossa vastuullisuus tarkoittaa tarjottimetonta ruokailua, johon on siirrytty yllättävänkin sutjakkaasti.  ”Opastusta on kyllä tarvittu ruuan hakemiseen, mutta lisää siivottavaa ei ole tullut, eikä astioita rikkoutunut yhtään enempää uuden järjestelyn myötä. Päinvastoin asianpesussa vältytään kokonaan yhdeltä työvaiheelta ja vähennetään veden ja pesuaineen kulutusta”, täsmentää Kallio.

Kasvisruuan aktiivinen ”markkinointi” maistelu-kehotuksilla ja kasvisruokavaihtoehdon sijoittaminen linjastoon ensimmäiseksi on tärkeää päivittäistä vastuullisuusviestintää. Koska Lintuviidan koulussa ja Linnunradan päiväkodissa on paljon monikulttuurisia lapsia on myös kuvallinen informaatio päivän ruokien sisällöstä tarpeellinen.

Molemmat haastateltavat pitävät uudistuneita diplomikysymyksiä ajankohtaisina erityisesti varautumisen ja kasvisruokailua koskevien kysymysten osalta. Ne tukevat hyvin Seinäjoen kaupungin ruokapalveluiden yleisiä linjauksia huoltovarmuudesta ja uudistuneiden ravitsemussuositusten mukaisesta ruokalistasuunnittelusta.

Uudet ravitsemussuositukset huomioidaan automaattisesti myös ruokailutilanteissa. ” Meillä on käytössä Sydänmerkki ja suolaa ei laiteta erikseen esille. Myös sokeria käytetään maltillisesti ja valitaan sokerittomia tai vähäsokerisia tuotteita.  Sen sijaan mausteita saa vapaasti ruokiin lisätä”, Kallio selventää.

Koko koulu kasvattaa

Rehtori Keski-Jyrän mielestä koulun opettajien ja muiden kasvattajien esimerkki on oleellista kouluruokailussa: ”Itse käyn päivittäin syömässä. En voisi olla ilman kouluruokaa! On aivan ihanaa mennä eri pöytiin keskustelemaan oppilaiden kanssa”.

Koulussa viestitään aktiivisesti myös vanhempien ja huoltajien suuntaan. Viikoittain lähetettävissä koulun infokirjeissä on esimerkiksi tiedotettu uuden keittiön ja ruokasalin valmistumisesta ja ruokasalin ruokailukäytännöistä.

Lintuviidan koulussa on edustettuna 22 kansallisuutta. Tämä näkyy myös ruokasalin sisustuksessa ja lasisen koristeseinän teksteissä.

”Keskusteluissa oppilaiden ja vanhempien kanssa otan ruokailuun, jaksamiseen ja koko elämänhallintaan liittyvät asiat aktiivisesti esille ja kysyn aamupalan ja koululounaan syömisestä ja unitottumuksista”, kuvailee Keski-Jyrä.

Yhtenä lähitulevaisuuden ruokakasvatuksellisena elementtinä rehtori mainitsee TET-harjoittelun kytkemisen kouluruokailun ympärille. On suunnitteilla, että 5-6-luokalaiset oppilaat tulevat viikon ajaksi työskentelemään koulun keittiöön ja ruokasaliin kukin vuorollaan. Tehtävänä voi olla vaikkapa pöytien pyyhkiminen ja avustavat keittiötyöt. Erityisen ahkera tettiläinen palkitaan Lintuviidan koulun ruokailu-TET-stipendillä, suunnittelee rehtori Keski-Jyrä.

Yhteiset keskustelut ja avoin tiedonkulku kouluruokailun ympärillä lisäävät sen arvostusta. Tähän Kouluruokadiplomi tarjoaa oivallisen työkalun.

”Vaikka diplomien hakemisen aloitus voi alussa tuntua työläältä, helpottaa se jatkossa asioiden sujumista hyvässä yhteisymmärryksessä!”, komppaavat haastateltavat.

 

 

Lintuviidan koulun kokemuksia Kouluruokadiplomin eduista:

  1. Yhteisöllisyys ja yhteistyö: Diplomin hakeminen on yhteinen projekti, joka lisää yhteistyötä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien välillä. Se edistää avoimia keskusteluja ja tiedonkulkua kouluruokailun ympärillä.
  2. Ruokakasvatus: Diplomi kannustaa päivittäiseen ruokakasvatukseen ja viestintään. Esimerkiksi malliannosten esille laittaminen auttaa oppilaita ymmärtämään annosten suositeltavaa kokoamista ja terveellisiä ruokailutottumuksia.
  3. Vastuullisuus: Kouluruokadiplomi ohjaa vastuullisuustekoihin, kuten kasvisruokien tarjoamiseen ja tarjottimettomaan ruokailuun.
  4. Jatkuva parantaminen: Diplomien hakeminen on motivoinut jatkuviin parannuksiin, kuten salaattien menekin kasvattamiseen ja oppilaille mieluisien salaattikomponenttien lisäämiseen.
  5. Koulun imago: Seinäjoen Lintuviidan koulussa diplomien hakeminen on nähty mahdollisuutena oppia ja kehittää kouluruokailua yhdessä ja siten edelleen vahvistaa koko koulun imagoa.
  6. TET-harjoittelu: Kouluruokadiplomi kannustaa TET-harjoittelun kytkemiseen kouluruokailun ympärille, mikä lisää oppilaiden osallistumista ja ymmärrystä kouluruokailun merkityksestä.
  7. Ravitsemussuositukset: Diplomin kysymykset tukevat uusien ravitsemussuositusten mukaista ruokalistasuunnittelua ja terveellisten ruokailutottumusten edistämistä, kuten Sydänmerkin käyttöä ja suolan sekä sokerin vähentämistä.
Teksti: Marjut Huhtala, kuvat: Krista Luoma

Diplomien suorittaminen siivittää yhteistyötä ateria- ja puhtauspalveluiden ja kasvatushenkilöstön välillä!

Posted on by Virpi Kemi

Porvoossa Kouluruoka- ja Makuaakkoset-diplomien suorittaminen on johtanut lukuisiin yhteistyössä tehtyihin parannuksiin ja uusiin myönteisiin aloitteisiin koulu- ja päiväkotiruokailun kehittämiseksi.

 ” Diplomien suorittamiseen johtava tarkistuslista tarjoaa hyvän työkalun niin asiakkaidemme kuin ateria- ja puhtauspalveluiden käyttöön.  Yhteistyö on vain tiivistynyt diplomien myötä”, hehkuttaa tiimipäällikkö Carita Koskenlaita Liikelaitos Porvoon ateria- ja puhtauspalveluista.

”Diplomien kysymyspatteristo on todellinen arjen toiminnan tarkistuslista. Siitä voimme katsoa toimimmeko sovitun mukaisesti ja mitä asioita voisimme edelleen parantaa”,jatkaa Hornhattulan päiväkodin johtaja Janita Metsämäki.

AmmattikeittiöOsaaja-lehden toimitus sai tutustua tammikuisena torstaina Porvoon Hornhattulan  päiväkodin ateriapalveluihin. Keskustelimme innokkaasti Makuaakkoset- ja Kouluruokadiplomin suorittamisen hyödyistä yhdessä ateria- ja puhtauspalveluiden edustajien ja päiväkodin johtajan kanssa.

Diplomit innoittavat uudistuksiin

 Porvoossa diplomien suorittamisen yhteydessä on otettu tarkasteluun yksi kehitettävä asia kerrallaan. Diplomien kysymyssarjan innoittamana on esimerkiksi Hornhattulan päiväkodissa järjestetty messumainen esittelytapahtuma lasten vanhemmille ja huoltajille vanhempainillan yhteydessä. ”Ateria- ja puhtauspalveluilla oli tilaisuudessa oma pöytä ja materiaalia ateriapalvelun toiminnasta ja totta kai myös diplomi esillä”, kertoo Koskenlaita.  ”Messumaisen vanhempainillan tavoitteena oli osallistaa vanhempia uudella tavalla mukaan muun muassa ruokakasvatukseen”, kertoo Metsämäki .

”Yhtenä diplomien hakemisen sivutuotoksena olemme myös kuvanneet kaikki kuuden viikon ruokalistan ateriat.  Kuvaamisen toteutti Hinthaaran päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Tina Meronen ja nyt kuvat ovat lasten ja päiväkodin muun henkilökunnan nähtävillä päivittäin”, Koskenlaita iloitsee.

Ateriakuvat ovat herättäneet myös laajempaa kannatusta ja ne ovatkin käytettävissä koko Kasvun ja oppimisen toimialan (Kasvon) kouluissa ja päiväkodeissa Kasvo- organisaation avattua kuvapankin koko organisaation käyttöön.  Janita Metsämäen mukaan juuri kuvalliset ruoka-annokset, malliateriat ja kuvat raaka-aineista palvelevat erityisesti sellaisia lapsia, joilla on kielellisiä haasteita ymmärtää suullisia ohjeita.

Diplomien myötä positiivinen ruokapuhe on selvästi lisääntynyt vakuuttavat Koskenlaita, Metsämäki ja Hornhattulan päiväkodin ruokapalveluvastaava Amel Belhout: ”On syntynyt enemmän myönteistä ruokapuhetta ja keskustelua siitä, miten voimme yhdessä vaikuttaa ruuan houkuttelevuuteen ja siihen että se tulee syödyksi!”

Diplomin suorittaminen ei ole haaste vaan mahdollisuus!

 Porvoon ateria- ja puhtauspalveluissa ollaan vahvasti sitä mieltä, ettei mikään diplomien kysymyspatteriston väittämistä ole varsinaisesti osoittautunut haasteelliseksi toteuttaa KYLLÄ- vastauksen mukaisesti.

Diplomin suorittaminen on lisännyt säännöllisiä palavereita kasvatustoimen ja ateriapalveluiden välillä ja parantanut tiedonkulua.  Ateria- ja puhtauspalveluiden tiimipäälliköt tapaavat koulujen ja päiväkotien johtajia ja rehtoreita kohdekäynneillään sekä sovituissa kokouksissa ja laatukierroksien merkeissä.

” Toimintamme on läpinäkyvää ja meitä on helppo lähestyä”, vakuuttaa Koskenlaita.

”Kiertäessään päiväkoteja ja kouluja ateria- ja puhtauspalveluiden tiimipäälliköt toimivat samalla oman alueensa ”diplomilähettiläinä” ja lisätiedon tuojina päiväkotien johtajille ja koulujen rehtoreille”, kuvailee Koskenlaita diplomien hakuprosessia. Tiimipäälliköt lähestyvät aktiivisesti kohteitaan ja lähettävät ennakkotietoa diplomien hakemisesta sekä varaavat diplomin hakua varten yhteisen ajan sitten kun valitut kehityskohteet ovat siinä vaiheessa, että diplomia kannattaa hakea. Porvoon malli osoittaa, että diplomien hakuprosessi edellyttää kyllä aktiivista otetta mutta tuottaa puolestaan paljon mukavaa yhteistyötä ja innovatiivisia uudistuksia.

Diplomien suorittaminen kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa onkin nostettu yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi Liikelaitos Porvoon ateria- ja puhtauspalveluiden toimintasuunnitelmassa vuosille 2024-2027.

”Diplomien hakeminen tukee myös Porvoon kaupungin yhteisiä arvoja: yhdessä, vastuullisesti, rohkeasti ja toisiamme arvostaen”, komppaavat haastateltavat.

Uudet diplomikysymykset toimivat hyvin-
myös uudet ravitsemussuositukset on otettu vastaan asiakaskunta huomioiden

 Diplomien kysymyspatteristojen uudistetut kysymykset eivät ole ainakaan hidastaneet diplomien suorittamista. ” Uudet kysymykset ovat mielestäni selkeitä ja niissä nousevat vastuullisuusasiat hyvin esille”, vakuuttaa Koskenlaita.

Uudet suositukset ovat herättäneet myös Porvoossa paljon keskustelua, mutta pääviesti on selvä:

” Porvoon koulu- ja päiväkotiruokailussa noudatetaan lasten ja nuorten ravitsemussuosituksia ja uusiin kansallisisin suosituksiin on perehdytty tarkasti. Ruokalistojen suunnittelussa tehdään muutoksia harkitusti; suurten muutosten tekemiseen ei varmasti ole syytäkään, koska nyt jo toteutetaan terveellistä ja vastuullista ateriapalvelua.

Äkkinäiset suuret muutokset aterioiden sisällössä ja laadussa voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa sen, että ruokailijat eivät tule syömään. Tätä haluamme ateriapalveluissa välttää, ja tavoitteemme on sama kuin ennenkin: kaikki syö!”, painotetaan Porvoon ateria- ja puhtauspalveluissa.

***

Liikelaitos Porvoon ateria- ja puhtauspalvelut

*Tuottaa ateria- ja puhtauspalveluja Porvoon kaupungille.

* n.9000 päivittäistä ateriaa valmistetaan pääsääntöisesti kylmävalmistuksella keskuskeittiössä
*Suurin asiakas on Kasvun ja oppimisen toimiala.

*Liikelaitoksen johtokunta ja johtoryhmä kokoontuvat säännöllisesti. *Toimitusjohtajana toimii Leila Korhonen.

*Liikevaihto on noin 12,5 milj. € (vuonna 2023)

*Henkilöstöä on yhteensä 180.

*Toiminnassa toteutetaan neljää periaatetta:
Yhdessä, Rohkeasti, Vastuullisesti ja Toisiamme arvostaen.

 

Teksti ja kuvat: Marjut Huhtala, Ammattikeittiöosaajat ry.

Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa tartutaan uusiin haasteisiin ammattimaisen tehokkaasti!

Posted on by Virpi Kemi

Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa työskennellään kollegoita arvostavasti ja avoimesti viestien. Viime vuosien organisaatiomullistuksiin on Siilinjärvellä suhtauduttu ammattimaisesti ja pidetty huolta ajantasaisesta osaamisesta sekä osaamisen jatkuvasta kehittämisestä.  Esimerkiksi kylmätuotantovalmistukseen keittiöissä siirryttiin innokkaan ripeästi. 

Voimakkaat muutokset ovat ravistelleet Siilinjärven kunnan ruoka- ja puhtauspalveluita viime vuosina. Hyvinvointialueiden uudistuksen myötä sote-sektorin ateriatuotanto kunnan tuottamana loppui ja henkilöstöä jouduttiin siirtämään Hyvinvointialueen työntekijöiksi.

”Piti opetella kylmävalmistustekniikka ja sen mukaiset toimintatavat ja samaan aikaan tuotannonohjausjärjestelmä päivitettiin uusien prosessien mukaisesti”, kuvailee kunnan ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Sirpa Kurki.  Työntekijöiden työajat muuttuivat ja henkilöstövaihdoksia tuli paljon.  Kaikki muutokset tapahtuivat vuoden 2023 aikana mutta tuotannon sekä asiakkuuksien kasvu jatkuu edelleen.

”Tänä syksynä keittiön tuotanto kasvoi kahden koulun- ja päiväkodin tarvitsemilla aterioilla Viimeistään vuoden 2026 alusta alkaen tuotanto kasvaa vielä uuden ison yläkoulun ja lukion tarvitsemilla aterioilla.”

Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa pidetään kiinni ajantasaisesta osaamisesta ja osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Yhteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen on sitouduttu koko henkilökunnan toimesta ja uudenlaista tuotantoa on lisätty asteittain lisää. ”Toimintaa ohjaavat määrätietoiset ja sopivan jämäkät esihenkilöt”, Sirpa Kurki iloitsee.

Vastuullisuus näkyy monessa

”Ruokalistasuunnitteluamme ohjaa keskeisesti kolme vastuullisuuden näkökulmaa, jotka ovat ravitsemussuositukset, asiakastyytyväisyys ja kustannustehokkuus”, luettelee Sirpa Kurki.

Ruokalistastamme on laskettu hiilijalanjälki. Kehitämme kasvisruokareseptiikkaa ja pyrimme lisäämään kasvisruoan menekkiä asiakastyytyväisyydestä tinkimättä.

Ruokalistasuunnittelua ohjaavat ravitsemussuositukset, asiakastyytyväisyys ja kustannustehokkuus.”

”Hankimme kaiken tarvittavan kilpailutetuilta sopimuskumppaneilta. Perunat, sipulit, marjat ja leipä tulee meille kuntastrategian mukaisesti lähialueelta. Käyttämämme maito- ja liha ovat suomalaista alkuperää. Käytämme ruoanvalmistukseen laadukkaita raaka-aineita, joiden valintaperusteisiin on sisällytetty paljon vastuullisuusvaatimuksia tavarantoimittajille”, Sirpa Kurki kuvailee.

Siilinjärven keittiöissä seurataan ruokien menekkiä ja hävikkiä systemaattisesti. Menekin seuranta ohjaa palvelukeittiöiden ruokatilauksia valmistuskeittiöllä, joten ruokaa valmistetaan vain ajantasaisen menekkiarvion mukaisesti. Hävikkiseurannassa on käytössä biovaakoja, joiden avulla mitataan sekä lautas-, että linjastohävikkiä. Linjastoon ylijäänyttä ruokaa myydään kouluilla heti ruokailujen päätyttyä.

Kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota energian- ja veden kulutuksen vähentämiseen ja jätteiden asianmukaiseen lajitteluun.  Myös ruokakuljetusten määrää on saatu karsittua. ”Osallistumme aktiivisesti seudullisten ilmastohankkeiden kautta ilmastotyön juurruttamiseen käytännössä”, Kurki mainitsee.

Työturvallisuutta ja ergonomisia työtapoja kehitetään jatkuvasti ja otetaan käyttöön uusia työergonomiaa parantavia välineitä. Näistä viimeisimpänä esimerkkinä Vanhan Pappilan keittiöllä padan tyhjennykseen käytettävä nostolaite ja padan kaatonokka sekä kahvat keittiöissä siirreltäviin rullakoihin.

”Meille ovat kaikki tervetulleita töihin, kohtelemme kaikkia tasaveroisesti kansallisuuksista ja taustoista riippumatta”, painottaa Kurki. Työyhteisön monimuotoisuutta arvostetaan. Siilinjärvellä otetaan aktiivisesti vastuuta alan tulevaisuudesta työssäoppijoita ja työkokeilijoita ohjaamalla.

”Pyrimme löytämään jokaiselle omaa kiinnostusta ja osaamista vastaavia tehtäviä ja mahdollistamaan kehittymisen ja etenemisen oman halukkuuden mukaan.

Työntekijöiden perehdyttäminen on tärkeää myös kokeneempien kohdalla esimerkiksi silloin kun tuotantoprosessit muuttuvat ja tuotannonohjausjärjestelmä uudistuu”, Kurki muistuttaa.

Vanhan Pappilan esihenkilöt ovat huolehtineet jo pitkään tuotannonohjausjärjestelmän ylläpito- ja kehitystyöstä varsin itsenäisesti. Vahva osaaminen ja käytännön tuki koko ruokapalveluhenkilöstölle on korvaamattoman arvokasta.

Viestintä on sujuvaa ja säännöllistä

”Meillä on toimivat palaverikäytännöt sisäistä ja ulkoista tiedottamista varten”, kuvailee Sirpa Kurki ja täsmentää. ”Teams-alusta on osoittautunut meille käteväksi tavaksi etenkin lyhyisiin sisäisiin tiedotustilaisuuksiin ja koulutustapahtumiin.”

Asiakkaan kanssa pidetään säännöllisesti yhteistyöpalavereita. Siilinjärvellä niistä tärkeimpiä ovat Kouluruoka- ja Makuaakkosetdiplomien uusimistilaisuudet. ”Parasta näissä tilanteissa on avoin keskustelu. Kysymyspatteristo on monipuolinen ja sen avulla tulee kerrottua ruokapalvelujen toiminnasta laajemmin, kuin päivittäisten asioiden palavereissa. Meillä onkin ruokakasvatustyöryhmät niin perusopetuksessa kuin varhaiskasvatuksessa.”

Käytössä on myös sähköinen palautejärjestelmä sekä ruokapalvelun yhteinen sähköpostiosoite palautteita varten. Palautekanavat ovat helppokäyttöisiä ja kaikkien ruokailijoiden saavutettavissa.

”Vastaamme palautteisiin viipymättä, mutta tärkeintä on jokaisessa yksikössä paikan päällä tapahtuva päivittäinen vuorovaikutus.”

 Nykypäivän ammattikeittiöissä edellytetään monitaitoisuutta

Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa on paljon moniosaajia, jotka pystyvät toimimaan kaikissa keittiön työpisteissä ja -tehtävissä. Työnkierto on koettu tärkeäksi ja kuormittavuutta helpottavaksi tekijäksi. Moniosaajat hallitsevat ammattitaitoisesti keittiön eri laitteiden työturvallisen käytön ja pystyvät työn ohessa myös perehdyttämään ja ohjaamaan toisia tarpeen mukaan. Moniosaajalta vaaditaan paljon nykyään myös tietoteknistä osaamista.

Toiminnanohjausjärjestelmät kehittyvät jatkuvasti ja ovat tarkentuneet voimakkaasti koko tuotantoprosessia ohjaaviksi, jolloin niiden käyttöä ei voi sivuuttaa koko ketjun häiriintymättä. Jokaisella käyttäjällä on tärkeä rooli ohjelman käytössä, jotta kaikki saadaan toimimaan asiakkaan tilauksesta aina laskutukseen saakka. Moniosaajalta vaaditaan joustavuutta ja yhteistyötaitoja ja näillä on valmiudet työskennellä useammassa eri keittiössä siirtyen tarpeen vaatiessa kesken päivän yksiköstä toiseen. Äkillisissä poissaolotilanteissa esihenkilöiden on priorisoitava henkilöstötarve ja työntekijöiden joustettava alkuperäisestä suunnitelmasta.

Katse eteenpäin!

Parhaillaan ruoka- ja puhtauspalveluissa valmistaudutaan kahden ison kouluhankkeen valmistumiseen ja koulujen käyttöönottoa. ”Uusien koulukohteiden suunnittelu on laaja ja haasteellinen moniammatillinen projekti, mihin on ollut ilo ja kunnia päästä mukaan.”

Omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään Siilinjärvellä jatkuvasti. Painetta kehitystyölle tulee uusista kansallisista ravitsemussuosituksia, asiakastyytyväisyyskyselyistä, kustannustehokkuuden vaatimuksista sekä aidosta kiinnostuksesta kehittää palveluliiketoimintaa. ”Myös yhteistyö eri toimijoiden välillä ja ammattilaisten verkostoituminen on erittäin tärkeää tässä työssä”, Sirpa Kurki kiteyttää.

***
Siilinjärven kunnan ruoka- ja puhtauspalveluiden Vanhan Pappilan keskuskeittiö on Vuoden-24 Ammattikeittiö. Tittelipalkinto julkistettiin Ammattikeittiöosaajien syksyn seminaarissa Helsingissä. Palkinto on ensimmäinen laatuaan Ammattikeittiöosaajien historiassa.

Kilpailun tuomaristo, Ammattikeittiöosaajat ry:n johtokunta, oli varsin yksimielinen voittajan valinnasta:

”Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluissa näyttäytyy vahva motivaatio pysyä ajan hermolla ja kehittää osaamista omatoimisesti.  Muutoksiin suhtaudutaan tyynesti ja rohkeasti koko henkilökunta muutokseen sitouttaen. Toimiva vuorovaikutus ja hyvä esihenkilötyö ovat auttaneet nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Haastavien aikojen keskellä ei ole unohdettu ammattikeittiön vastuullisia toimintatapoja ja turvallisia työskentelyolosuhteita.”

Voittoa olivat vastaanottamassa ammattikeittiöosaajien seminaarissa  Marja Andronoff ja Sirpa Kurki Siilinjärven ruoka- ja puhtauspalveluista.

Teksti: Sirpa Kurki ja Marjut Huhtala

Espoossa tarjotaan diplomoitua kouluruokaa!

Posted on by Virpi Kemi
Espoossa kouluruokailussa huomioidaan ravitsemukselliset seikat ja makumieltymykset yhdessä vastuullisuustavoitteiden kanssa. Oppilailla on mahdollisuus tuoda ruokalistasuunnitteluun oma tärkeä mielipiteensä kouluruokavaikuttajan roolissa. Ammattikeittiöosaaja-lehti pääsi tekemään juttua kouluruokailusta Espoon Ruusutorpan koululle, jossa ruoka valmistuu koulun omassa keittiössä.                                                                                                                                                                                     
Espoossa Kouluruoka- ja Makuaakkoset- diplomeita on haettu diplomi-konseptin lanseeraamisesta lähtien eli jo kymmenisen vuotta. Tärkeimmäksi diplomien suorittamisen hyödyksi koetaan yhteistyön vahvistuminen ruokapalvelu- ja kasvatushenkilöstön välillä. ”Jo diplomikysymysten läpikäyminen on sinänsä silmiä avaavaa”, kuvailee aluepäällikkö Katri Montonen Espoo Catering Oy:sta.”Diplomien ansaintaan johtava kysymyspatteristo osoittaa kuinka paljon kouluruokailun järjestämiseen liittyy huomioitavia asioita.  Diplomikysymykset auttavat myös kehityskohteiden valinnassa”, jatkaa Espoo Cateringin ravitsemusasiantuntija Nina Halonen. Diplomikysymyksiä on pidetty jo tähänkin mennessä varsin ajanmukaisina, mutta hienoiset uudistukset otetaan innostuneesti vastaan. ”Kysymyssarjan uudistaminen osuu meillä hyvään saumaan, sillä kouluissa ja päiväkodeissa on parhaillaan mietinnässä uusien diplomien suorittaminen tai olemassa olevien uusiminen”, kertoo aluepäällikkö Montonen.
Ruusutorpan koulussa diplomin uusinta tulee pian ajankohtaiseksi.
Uudistetut diplomikysymykset otetaan innostuneesti vastaan.

Ruusutorpan koulun valoisa ruokasali houkuttelee syömään

Ruusutorpan koulun valoisassa ruokasalissa kuuluu lounasaikaan iloinen puheensorina oppilaiden annostellessa reippain ottein ruokaa lautasilleen. Juttupäivänä ruokalistalla ollut kikhernepasta ja tonnikalaspagetti näytti maistuvan oikein mallikkaasti. Seitsemänsadan oppilaan koulussa opiskelijoita löytyy aina eskarilaista yläkoululaisiin asti.

Ison ruokailijamäärän takia ruokailu järjestetäänkin porrastetusti.  ”Näin varmistetaan riittävä ruokailuaika jokaiselle oppilasryhmälle”, kertoo Ruusutorpan koulun tiimiesihenkilö Katri Halonen.

Kaiken kaikkiaan Espoon kouluissa nautitaan koululounasta varsin kattavasti. Eskarilaisilla ja ala-astetta käyvillä ruokailuun osallistuminen on tietysti selviö, kun ruokailuun saavutaan opettajan johdolla. ”Lukiolaiset sen sijaan saattavat jättää ruokailun väliin esimerkiksi opintojen kurssimuotoisuuden takia”, harmittelee aluepäällikkö Montonen.

Ruusutorpan koulun oppilaskunta toimitti keittiölle koosteen toiveruuista taulun muodossa.

Tiimiesihenkilö Katri Halonen mainitsee tiedonkulun päivittäisistä ruokailijamääristä parantuneen, kun Ruusutorpan koulussa on nimetty yksi koulun opettajista kouluruoka-asioiden yhdyshenkilöksi. ” Hänen kauttaan saamme tietoa esimerkiksi TET- harjoittelujaksoista ja valmistusmääriä voidaan siten päiväkohtaisesti tarkentaa.”Niin Ruusutorpan koulussa, kuin muutoinkin Espoon kouluissa, annetaan oppilaille monia mahdollisuuksia vaikuttaa ruokalistasuunnitteluun ja kouluruokailun järjestämiseen oppilaita osallistavalla tavalla, kertoo Nina Halonen.Tästä esimerkkinä Espoo Cateringin Kouluruokavaikuttajat-konsepti, jossa oppilaat voivat yhteistyössä opettajien ja keittiön henkilökunnan kanssa kehittää oman koulunsa ruokailukokemusta. Kouluruokavaikuttajat voivat olla yhteistyössä koottu ryhmä tai valmiiksi toimiva oppilaskunta. Vaikuttajille järjestetään esimerkiksi uusien ruokien maistelutilaisuuksia. Toki myös kaikkien oppilaiden toiveruokia kysellään säännöllisesti ja innostetaan ideoimaan mieluisia ruokia esimerkiksi reseptikilpailuin.

Vastuullisuus on viisautta- ääritekoja ei tarvita

Syksyllä julkaistaviin, entistä tiukemmin vastuullisuusasioihin kantaa ottaviin ravitsemussuosituksiin, on Espoo Cateringissä varauduttu jo etukenossa. Siten tuleviin suosituksiin suhtaudutaankin tyynesti.

” Ruokalistasuunnittelussa on tehty pehmeää siirtymää kohti kasvisvoittoisuutta jo pitemmän aikaa esimerkiksi hybridireseptejä aktiivisesti kehittämällä.  Pieniä viilauksia voidaan tehdä koko ajan ja vaihtaa ruokaohjeiden eläinperäisiä tuotteita kasvispohjaisiin”, Nina Halonen luettelee. Kasvipohjaisten raaka-aineiden osuutta kasvatetaan, mutta mihinkään ehdottomuuksiin ei mennä. Esimerkiksi täysin vegaaninen ruoka ei ole Espoo Cateringin ruokatarjonnan tavoitteena kasvisruokia kehitettäessä. ”Kestävästi voi syödä monella tavalla”, Nina Halonen muistuttaa.

Ruusutorpan koululla vastuullisuus näkyy monessa ja erilaiset digitaaliset laitteet tuuppaavat oppilaita vastuullisuustekoihin. Astioiden palautuspisteen vieressä oleva biovaaka vilauttaa hymynaaman, kun ruokaa ei mene hukkaan. Päinvastaisessa tilanteessa ilme on hiukan toisenlainen.

Oppilaat voivat antaa palautetta digitaalisella tabletilla, josta voi valita mitä ruokaa tulikaan syötyä ja klikata sopivan hymiöpalautteen. Myös suullista palautetta otetaan mielellään vastaan ja ruokasalin seinältä löytyvää QR- koodia osoittamalla voi päästä kirjaamaan yksilöidympää palautetta nettilomakkeelle.


Linjastossa olevat kasvis- ja sekaruuan symbolit kertovat yhdellä silmäyksellä ruokien järjestyksen. Kasvisruoka sijoitetaan pääruuista ensimmäiseksi.


4-luokkalaisen Emman lempiruokaa ovat pinaattiletut. 6-luokkalainen Minttu puolestaan mainitsee toiveruuakseen pastaruoat. Molemmat syövät mielellään kasvisruokaa.

Miten alkuun diplomien hakemisessa?

Tietoisuuden herättäminen diplomien hakumahdollisuudesta on kaiken perusta. ”Diplomien hakuprosessi kannattaa ensin myydä ruokapalveluhenkilökunnalle”, kuvailee aluepäällikkö Montonen. Prosessia tukevat diplomisivustojen materiaalit ja diplomien ansaintasivuston harjoittelualusta. ”Haasteellisempaa on ollut esitellä diplomiasiaa sellaiselle kasvatushenkilöstölle, jotka eivät vielä tiedä mitään diplomeista.”

Hakuprosessin käynnistäminen vaatiikin hieman aikaa, aktiivista vuoropuhelua ja kärsivällisyyttä. Mutta kun toteutusvaiheeseen päästään, hyötyvät siitä kaikki asianosaiset, komppaavat haastateltavat.

”Diplomin hakuprosessin kautta voidaan neutraalisti ottaa esille kouluruokailussa kehitettäviä asioita ja ratkoa niitä yhdessä koulujen ja päiväkotien kasvatushenkilöstön kanssa”, kuvailee Nina Halonen. Kysymyksiä pohtimalla on voitu ideoida myös jotakin täysin uutta tai vaikkapa parantaa ruokailumiljöötä. Esimerkiksi Ruusutorpan koululla akustiikkaa parannettiin yhteisen aloitteen pohjalta.

Katri Montonen suitsuttaa diplomin hakemisen hyötyjä ja kehuu myös kysymyssarjan vastuullisuusteemoja. Ne ovat hyvin linjassa Espoon kaupungin strategian kanssa, jossa kestävä kehitys on yksi tärkeimmistä arvoista.


Uusittuihin diplomikysymyksiin suhtaudutaan Espoossa positiivisesti.
Kysymykset tukevat entistäkin paremmin koulu- ja päiväkotiruokailun mallikasta järjestämistä, komppaavat Nina Halonen, Katri Halonen ja Katri Montonen.

Espoo Catering Oy

Espoo Catering Oy valmistaa päivittäin n. 80 000 ateriaa lapsille, nuorille ja aikuisille ympäri Espoota. Edustuspalvelu vastaa Espoon kaupungin kokous- ja vierastarjoiluista.

Keittiöitä on yhteensä lähes 200 ja ateriat suunnitellaan, hallinnoidaan ja toteutetaan yhteistyössä noin 470 ammattilaisen voimin. Suuri osa aterioista valmistuu Kilon Keittiössä, jonne tuotantoa on keskitetty.

Espoo Catering on Espoon kaupungin 100 % omistama inhouse-yhtiö ja Espoon kaupunki on sen pääasiallinen asiakas.

Teksti: Marjut Huhtala, Kuvat: Viivi Handolin

Unohtuivatko kasvisruokakeskustelusta kasvikset?

Posted on by Virpi Kemi
Luit otsikon aivan oikein! Projektikoordinaattori Virpi Kemi Ammattikeittiöosaajista haastoi KasvisPro- työpajan osallistujat pohtimaan onko kasvisruokakeskustelu tällä hetkellä liian proteiinikeskeistä, kun tavoitteet kasvisproteiinien löytämiseksi ja aterioiden proteiinimäärien täyttymiseksi ovat niin valtaisat.

Hyvin rakennettu kasvisruoka on kuitenkin paljon muutakin kuin kasviproteiineja. Se koostuu laajasta kirjosta värikkäitä kasvimaailman tuotteita kaikessa runsaudessaan. On hyvä pitää myös mielessä, että lihaton ruoka ja kasvisruokapainotteisuus eivät ole vastakohtia. Tässä vaiheessa kasvisvallankumousta päästään hyvin alkuun hybridiresepteillä ja fleksaamisella, todettiin KasvisPro-koulutushankkeen kevään viidennessä ja samalla hankkeen viimeisessä työpajassa.

Työpajassa alustanut ravitsemusasiantuntija Nina Halonen Espoo Cateringistä kertoi työkaluista, joilla varmistetaan riittävä proteiinin saanti, sekä asiakkaita osallistavista tavoista lisätä kasvisruuan osuutta lautasilla. Espoossa kasvisruuan tarjoaminen peruskoululaisille on ollut normijuttu jo pitkään. Kasvisruokaa tarjotaan toisena vaihtoehtona joka päivä ja lisäksi on päiviä, jolloin kumpikin ruokavaihtoehto on kasvista. Vegaaniaterioita saa peruskouluissa omalla ilmoituksella, varhaiskasvatuksessa tarvitaan terveydenhuollon todistus. Ikäihmisille kasvisruokaa tarjotaan hoivalaitoksissa erityisesti päivällisruokana, vinkkasi Halonen.


Proteiinin saannin tarkastelussa on hyvä muistaa lautasmalli ja huomioida, että proteiinia kertyy varsin monista lähteistä päivän aikana,
muistutti Nina Halonen työpajan alustuksessa.


Ruokalistasuunnittelun tueksi Espoo Cateringissa on laadittu Excel-muotoinen lista kasvisruoista.
Taulukon avulla voi helposti tarkastella proteiinilähteiden käyttöä ja proteiinin määrää eri aterianosissa.
(HUOM! Tässä mallitaulukossa proteiinimäärät puuttuvat.)

Espoossa on laadittu muistakin kunnista tuttu listaus suosikkikasvisruuista.  Kasvisruokien TOP-tenin kärjessä keikkuvat pinaattiohukaiset,
puurot mehukeiton kera ja tietysti tortillat. Tuttuja ja turvallisia makuja kaikki.

Espoossa  koulujen ruokaraateja kutsutaan kouluruokavaikuttajiksi, painotti Halonen. Yhteistyö asiakkaiden kanssa onkin jatkuvaa ja osallistaminen maisteluraadeissa ja erilaisten reseptikilpailujen kautta ovat olleet toimivia tapoja sitouttaa asiakkaita matkalla kohti kasvisvoittoista ruokalistaa.

Työpajassa kommenttipuheenvuoron pitänyt erityisasiantuntija Auli Väänänen maa-ja metsätalousministeriöstä kannustaa ruokapalveluita pitämään ilmastoruokatavoitteet kirkkaana mielessä mutta hyväksymään myös sen, että joskus asiat etenevät hitaammin. Selvää kuitenkin on, että kasvisruoka näyttäytyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin ruokapalveluiden asiakkaiden lautasilla, kun uudet kansalliset ravitsemussuositukset julkaistaan tulevana syksynä.

♥Pidetään mielessä:

* Suunnataan rohkeasti ja uteliaasti kohti uutta – elinikäisesti oppien.

* Muutos vie aikaa – muistetaan armollisuus itseä ja muita kohtaan.

* Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella.

* Hyödynnetään verkostot – yhteistyössä on voimaa.

* Arvostetaan ruokaa oli pääraaka-aine mikä tahansa.

(lista on lainaus Auli Väänäsen esityksestä)

***

Työpajassa puitiin kasvisruokailun edistämistä jälleen kerran monesta eri näkökulmasta. Osallistujat pohtivat erityisesti kasvisruokailun ravitsemusnäkökohtia mutta keskustelivat myös osallistamisesta ja kasviproteiinin lähteistä.

***

POIMINTOJA TYÖPAJAN TEEMAKESKUSTELUISTA

Millä käytännön toimenpiteillä tuetaan kasvisten käyttöä asiakaspinnassa ja huolehditaan samalla proteiinin saannista?

“Tärkein hetki on itse tarjoilutilanne. Asiakkaat tekevät päätöksen ruuan valinnasta usein ulkonäön ja kokonaisaistimuksen perusteella.” Houkutteleva ja värikäs kasvisruoka rohkaisee maistamaan, myös tuoksulla on merkitystä: “Esimerkiksi kookoskerman tuoksu ruuassa on vastustamaton!”

”Pavut ja linssit voivat sellaisenaan herättää vastustusta, mutta marinointi on osoittautunut lisäämään niiden houkuttelevuutta. ”

”Salaattibuffa kannattaa rakentaa houkuttelevaksi ja oheen tuoda tärkeitä proteiinin lähteitä kuten siemeniä ja pähkinöitä! ”

”Leikkeleet, raejuusto, siemenet, krutongit, linssisalsa ja maitopohjaisia jälkkärit varmistavat proteiinin saantia”.

Työpajassa keskusteltiin edelleen myös nimeämisen haasteista:
Kasvisruuan taitava nimeäminen lisää sen houkuttelevuutta, mutta asiakassegmentit pitää aina erikseen huomioida: ”Kun asiakkaana ovat ikäihmiset, on nimestä selkeästi tultava ilmi, mitä ruoka sisältää. Nuoremmille asiakkaille viestittäessä voi käyttää mielikuvitusta!”

Myös maustaminen nousi keskusteluissa uudestaan esille:
”Kannattaa muistaa maustamisen kultainen keskitie. Asiakasryhmät ovat laajoja ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä kasvaa.”

Asiakkaiden osallistamisesta

Pienten asiakkaiden kohdalla ruokakasvatuksella on valtava merkitys. Esimerkiksi Järvenpään Folkhälsanin päiväkotiasiakkaiden ruokavaunujen mukana viedään aika ajoin kokonaisia, hieman vieraampiakin kasviksia lasten ihmeteltäväksi.

Kotitalousopettajien rooli on ensiarvioiden tärkeää kasvisruokailuun osallistamisessa, pohdittiin useammassakin työpajan ryhmässä.  Reseptikilpailuihin kannustamisella ja itse tekemisellä sitoutetaan nuoria; kilpailujen tuotoksina syntyneet itse kehitetyt kasvisruuat ruokalistalla lisäävät nuorten osallisuuden kokemusta.

Keskusteltiin viiteryhmän vaikutuksesta oppilaiden ruokavalintoihin.
Positiivisella, asiakkaiden itse tuottamalla viestinnällä saadaan koululaisia “käännytettyä” kasvisruokamyönteisiksi. Sosiaalinen media koetaan tällä hetkellä yhdeksi tärkeimmistä viestintäkanavista.

Kuva on KasvisPro-ohjelmasta tarinan kertoneen Laura Pulkkisen esityksestä.

Ei mopolla moottoritielle- mutta hybridimallilla pötkitään jo pitkälle! – tuotekehitys, hybridireseptit ja proteiinin lähteet puhuttivat

Kasvisruokien tuotekehityksen voi aloittaa seuraamalla pääruokalistaa, jolloin kasvisruokavaihtoehto mukailee ns. perusruokavaihtoehtoa ja lihaproteiinin tilalle vaihdetaan sopiva kasvisproteiini.  Myös hybridiruokaohjeita on kehitetty vähitellen lisää ja toteutus onnistuu hyvin esimerkiksi laatikkoruokien kohdalla.

Käyttämistään proteiinin lähteistä työpajalaiset mainitsivat useimmiten nämä: Tofu, Härkis, pavut, linssit, soija, Atrian vegelastu, quorn, seitan, herneproteiinirouhe, viljapohjaiset proteiinit, vegekuutio, soijanakki, Muu-nakki ja fermentoidut härkäpapuvalmisteet.

Isommissa toimipaikoissa, joissa kasvisruokatarjonta jo laajempi, kasvisruoan ravitsemuskriteerien täyttymisestä vastaa ruokalistatyöryhmä osana muuta ruokalistasuunnittelua. ” Moniammatillinen ruokalistatyöryhmällä luodaan hyvä pohja suunnittelulle. Jokainen ammattiryhmä (kokki, suunnittelija, ruokapalvelupäällikkö/tukipalvelupäällikkö) tuo oman osaamisensa mukaan!”

Digitaalisilla tuotannonohjausjärjestelmillä on lopulta iso merkitys, kun varmistetaan uuden (kasvisruoka)reseptin ravitsemuslaatu. Kaikki ruokalista- ja resepti- ja ravitsemustieto kirjataan nykypäivän ammattikeittiöissä tuotannonohjausjärjestelmiin.

***
KasvisPro-koulutushanke päättyy 31.8.2024.

Hanke on lisännyt osaamista ja ymmärrystä kasvisruokien ja kasviproteiinien käyttömahdollisuuksista ruokapalveluissa. KasvisPron aikana on tuotettu tietoa kasviproteiinien ja kasvispainotteisemman ruokavalion vaikutuksista sekä ympäristön että ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin muun muassa laadukkaiden opetusvideoiden muodossa. KasvisProssa on lisätty kasvisruokien ja kasviproteiinien kiinnostavuutta ruokapalveluhenkilöstön ja asiakkaiden parissa jakamalla tietoa ja vertaiskokemuksia käytännön koulutuksissa ja verkkotyöpajoissa. Hankkeessa on edistetty kasvisruokien ja ruokaohjeiden saavutettavuutta jakamalla hankkeessa hyväksi todettuja ruokaohjeita vapaaseen käyttöön.

Lue lisää KasvisPro-koulutushankkeesta:
https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/kasvispro-kauhakaupalla-kasviksia/

Teksti: Marjut Huhtala, sivun yläkuva: Tomi Setälä

Asiakasyhteistyö kasvattaa luottamusta

Posted on by Virpi Kemi

Palveluiden ja tuotteiden kehittäminen ei ole erillinen toiminto, vaan syklinen prosessi, joka palkitsee niin asiakkaat kuin ruokapalvelutoimijat.

”Ruokapalvelun asiakkaiden osallistaminen ja yhteinen kehittäminen on muutakin kuin toiveiden kysymistä”, painotti KasvisPro-ohjelman neljättä verkkotyöpajaa vetänyt Niina Rantakari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Työpajan aiheena oli asiakkaiden osallistaminen ja toimivien vuorovaikutuskäytäntöjen tarkastelu yhteiskehittämisen näkökulmasta.

***

Mitä hyötyä yhteiskehittämisestä on?

– Tyytyväisyys palveluihin kasvaa
– Rakentuu tiedon varaan> saadaan tarjolle asiakkaille sopivia palveluita
– Suunnittelun panokset kohdistuvat oikeisiin ongelmiin>
– säästetään kustannuksia
– Luo merkityksellisyyttä niin asiakkaille kuin palvelun tuottajille
– Resurssit vahvistuvat
– Vetää puoleensa ja vahvistaa resursseja

***

Kolme case-esimerkkiä ruokapalveluiden asiakasyhteistyöstä
Työpajassa haastateltiin kolmen eri ruokapalveluorganisaation avainhenkilöitä ja kuultiin edistyksellisiä esimerkkejä siitä, miten asiakkaat huomioidaan ja osallistetaan tuotteita ja palveluita kehitettäessä. Keskusteluissa nousi vahvasti esille sana vastuullisuus ja aito halu kehittää toimintaa avoimesti asiakkaita kuunnellen.

Kajaanin Mamselli, palvelusuunnittelija Marika Jaakola

Kajaanin Mamsellissa on tehty pitkäjänteistä työtä asiakkaiden osallistamisessa: ”Meillä on neljä toimivaa yhteistoimintatyöryhmää, joita Mamselli koordinoi.” Näihin työryhmiin kuuluu edustus niin ruokapalveluista kuin koulu- tai varhaiskasvatuksen johdosta ja asiakkaista. Ryhmissä käsitellään vakiintuneen esityslistan mukaisesti Kajaanin kaupungin strategiaa, asiakkaiden osallistamista sekä ajankohtaisia palautteita ja toiveita. Lisäksi kaikissa kokoontumisissa muistutetaan Mamsellin isosta kattoteemasta ”Kaikki syö”.

Asiakkaita osallistetaan muun muassa suosituilla toiveruokaäänestyksillä. Esimerkiksi päiväkotilapset ovat saaneet ehdottaa toivevälipalaa, jonka perusteella saatiin ilahduttavaa tietoa kiisselien suosiosta, vaikka jäätelö kirikin toiveissa ykkössuosikiksi. Koululaisilla on puolestaan mahdollisuus osallistua makuraateihin ja opetushenkilöstölle painotetaan ruokailun olevan yksi tärkeimmistä oppimistilanteista.

”Oppilaiden vanhemmat ovat tärkeä kohderyhmä”, muistutti Jaakola. Koteihin on kohdennettu viestintää muun muassa aamupalan tärkeydestä.

Mamsellissa on vahva kokeilukulttuuri ja kasvisruokailuun kannustetaan. ”Meillä on ollut kasvisruoka vapaassa otossa jo pitkään ja salaattien houkuttelevalla sijoittelulla vaikutetaan osaltaan kasvisten menekkiin. Parhaillaan on menossa kokeilu lisätä tarjontaan höyrytettyjä kasviksia.”
***

Vantti Oy, palveluasiantuntija Helena Saarela ja palveluesihenkilö Eija Kärkkäinen

Vantissa vastuullisuus on upotettu kaikkeen palvelutoimintaan. Asiakkaiden jatkuva kuuleminen ja keskusteluyhteyden ylläpito on yhteiskehittämisen perusta. Osallistamisen tueksi asiakkaille tarjotaan palvelupaketteja, jotka soveltuvat niin päiväkoti- kuin koulumaailmaan.

Vantin tarjoamat osallistamispaketit:

Keittiötöihin tutustuminen 

Lapset tutustuvat keittiön toimintaan 1–2 päivää. Keittiöissä tehdään avustavia tehtäviä osallistujien ikätason mukaan ja tutustutaan keittiön arkeen.

Ruokaryhmä 

Ruokaryhmä on ateriapalvelutuottajan järjestämä osallistava tapaaminen yhdessä kasvattajien ja lasten kanssa. Ryhmässä kehitetään yksikön ruokailua lapsia osallistaen.

Kampanja

Luokka tai jokin yksikön ryhmä organisoi yhdessä keittiön kanssa yhteisen kampanjan. Kampanjan tulee tukea yksikön ja ateriapalvelutuottajan (ympäristö)tavoitteita.

Maistelupaketti

Satokauden mukaisia juureksia/marjoja/hedelmiä tai monipuolisesti kasvipohjaisia tuotteita koulun/päiväkodin toiveiden mukaan.

Kasvisruokailun edistäminen on vahvasti esillä:
Ensi syksynä Vantissa kokeillaan kasvisruokien testaamista yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaat voivat tulla ”isoon keittiöön” oman reseptinsä kanssa ja valmistaa siitä ammattilaisten kanssa tulevaisuudessa mahdollisesti tarjottavaa kasvisruokaa.

Palveluesihenkikö Eija Kärkkäinen summasi mikä asiakkaiden osallistamisessa on tärkeintä: aktiivisuus, luottamuksen rakentaminen ja läsnäolo. ”Oppilaat kyllä huomaavat jos heidät huomioidaan. Jos olemme rohkeasti esillä asiakkaiden keskuudessa, herättää tämä luottamusta ja oppilaat uskaltavat kysyä meiltä lisää tarjottavasta ruuasta ja jutella muutenkin.”

***

Tuusulan ruokapalvelut, ruokapalvelupäällikkö Kirsi Hanski

”Tuusulassa olemme vastuullisuustavoitteissa jo toisella kierroksella”, kuvaili Tuusulan kunnan ruokapalvelupäällikkö Kirsi Hanski.

Vastuullisuutta ajatellaan laajasti aina ekologisesta vastuullisuudesta sosiaaliseen vastuullisuuteen. ” Olen itse mukana sivistysvaliokunnassa, jossa on voinut suoraan vaikuttaa kunnan päätöksentekoon myös ravitsemusasioissa.”Tuusulassa vastuullisuutta edistetään laajalla rintamalla ja asiakasryhmittäin. Eri luokka-asteille vastuullisuusviestiä paketoidaan eri tavalla. Tärkeää on myös kytkeä vastuullisuusviestiä eri oppiaineiden opetukseen ja samaan aikaan nostaa eri vastuullisuusteemoja ruokasaleissa esille. Silloin kaikilla on mahdollisuus oppia -niin oppilailla, opettajilla kuin ruokapalveluillakin.

Tuusulan kunnassa toimiva Kouluruoka– ja Makuaakkoset– diplomi- käytäntö on osaltaan toiminut yhteistyön avaajana ja keskustelun virittäjänä niin rehtoreiden kuin päiväkoti-johtajien keskuudessa. Säännöllisesti kokoontuvat ruokaryhmät saavat tapaamisissa tietoa ruokapalveluiden toiminnasta. Lisäksi jokavuotisilla keskuskeittiökierroksilla järjestetään peruskoululaisille mahdollisuuksia tutustua ruokapalveluiden tekemään työhön. ”Käynnin yhteydessä tutustutaan paitsi keittiöön, aktivoidaan nuoria myös erilaisilla tehtävillä kuten hedelmäsalaatin valmistamisella”, kuvaili Hanski.

Oma lukunsa Tuusulan vastuullisuustoimissa on pop up-ravintoloilla, jotka konseptin omaisesti kiertävät koululta toiselle. Ruokapalveluhenkilöstö käy kertomassa vastuullisuusasioista ja vie ravintolan materiaalit paikan päälle. Yksi tärkeä elementti on aktivoida nuoria pohtimaan vastuullisuutta laajemminkin ja rakentamaan ruokasaliin oman koulun ”vastuullisuuspuu.” Pop up-ravintoloiden ehdoton hittituote on kasvishampurilainen, jonka oppilaat saavat itse ”kasata”.

Myös Hanski painottaa arkista ruokakasvatustyötä ja nuorten huomioimista
” Koululaisille on tärkeää, että heidät huomataan. Ruokapalvelutyöntekijän ystävälliset sanat voivat olla monelle nuorelle todella merkityksellisiä.”

Kasvisruuan läpimurtoon suhtaudutaan Tuusulassa toiveikkaasti:
” Jotkut kasvisruuat ovat jo nyt suositumpia kuin jotkut sekaruuat”, Hanski iloitsee.

Tuusulan on ollut mukana myös Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa, jossa työstettiin keinoja ammattikeittiöiden vastuullisuusasioissa. Sen tuloksena syntyneen ohjelman avulla ruokapalvelut voivat arvioida ja kehittää omaa vastuullisuustyötään omaehtoisesti.

Teksti: Marjut Huhtala, sivun yläkuva: Joni Allonen

Kerro kasvisruoasta!

Posted on by Virpi Kemi

Vaikuttavaan viestintään tarvitaan sekoitus tietoa, tunnetta, asennetta ja osaamista.
Mutta miten kertoa kasvisruuasta kiinnostavasti?

KasvisPro- Työpajassa nro 3 käsiteltiin vastuullisuusviestintää laajemminkin ja kuultiin hieno case-esimerkki Keravan ruokapalveluiden kasvisruokastrategiasta. Toimivalla (vastuullisuus)viestinnällä rakennetaan organisaatioiden julkisuuskuvaa joka päivä.  Viestintä ei ole erikseen tehtävä projekti, vaan arkipäiväistä tiedottamista siitä, missä mennään vastuullisuusasioissa ja mitä uusia toimenpiteitä on tulevaisuudessa odotettavissa. Viestintä on tärkeää organisaation maineen kannalta: jos viestintä on niukkaa tai sitä ei juurikaan tehdä, voi tämä herättää epäluottamusta niin ruokapalveluhenkilökunnassa, asiakkaissa kuin sidosryhmissä.

Työpajassa alustanut Amkon toiminnanjohtaja Marjut Huhtala herätteli pohtimaan ruokapalveluiden vastuullisuustoimia- ja viestintää kolmen kysymyksen avulla:

  • Mitkä ovat toimintamme keskeiset vaikutukset
    niin fyysiselle, henkiselle kuin taloudelliselle ympäristölle?
  • Mitä organisaatiossanne jo tehdään vastuullisuuden eteen?
  • Miten voisimme kehittää vastuullisuutta ja aktiivisemmin viestiä vastuullisuusteoistamme?

Viestinnän vuosikello avuksi

Vastuullisuusviestintää ryhdistämään kannattaa ottaa käyttöön viestinnän vuosikello tai joku muu organisaatiolle sopiva suunnittelualusta, johon kirjataan tulevan vuoden tärkeimmät teemat ja tapahtumat. Viestintätoimet kannattaa vastuuttaa ja viestintää pitää myös johtaa. Aktiivisella viestinnällä luodaan työyhteisössä porukkahenkeä ja viestinnän onnistuessa saadaan välittömiä reaktioita asiakkailta. Positiivisen viestinnän ”kierre” tuo uutta nostetta vastuullisuustoimiin!

www.amko.fi/2021/03/15/rakenna-vastuullisuusviestinnan-vuosikellosta-aktiivinen-tyokalu/

Useat KasvisPro-ohjelmassa mukana olevat ruokapalvelut ovat jo varsin pitkällä vastuullisuustoimissa ja -viestinnässä. Tämä näkyy konkreettisina vastuullisuustekoina, asiakkaiden osallistamisena ja selkeinä ruokalistamerkintöinä ja vastuullisuussymboleina. Ruokalistaviestinnässä selkeys ja ruokalistan saatavuus ovat tärkeitä, vaikkakin itse ruokailutilanteessa korostuu enemmän ruokien järjestys, ulkonäkö ja maistuvuus (onko kasvisruoka ensimmäisenä) sekä ruokailumiljöön kokonaishoukuttelevuus.

Monissa ruokapalveluissa kasvisruoka on jo toiveruokaa. Kuvakaappaus Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n sivuilta.

Sinä olet viesti

Kaikkien tärkeintä viestintää ruokapalveluissa ovat päivittäinen vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, Tapa, jolla kohtaamme asiakkaat, palveluhalukkuus, oma esimerkkikäyttäytyminen ja läsnäolo asiakaspalvelutilanteessa voivat olla ratkaisevia asiakkaan empiessä ”ostopäätöstä” vaikkapa kasvisruuan kohdalla. 93 % viestinnästä on kehollista, kuvallista ja äänellistä, kun taas pienempi osa viestintävaikutelmasta muodostuu sanallisesta informaatiosta. Siksi on väliä sillä, miten kohtaamme asiakkaat ja haluammeko mennä heidän ”tasolleen” ja samalla tuupata huomaamatta kohti vastuullisia valintoja. Läsnäolon taito on taito muiden joukossa ja jokaisen ruokapalveluammattilaisen opeteltavissa. Lue myös AO-lehden 1/2024 artikkeli Asiakaspalvelu edellyttää psykologista silmää.

Tarinassa on voimaa

Ihmiset ovat kautta aikojen kokoontuneet ”leirinuotiolle” ja halunneet kuulla eläviä tarinoita toisiltaan. Tarinan voima viestinnässä on usein paljon suurempi kuin pelkkä suorasanainen informaatio. Tarinan  ympärille rakennettu kuvamaailma tai tarinaa eteenpäin vievä hahmo jää yleensä paremmin mieleen ja toimii asiakkaiden herättelijänä silloin kun jotakin uutta tiedotettavaa löytyy vastuullisuusasioissa.

Kuva: Ruokapalveluissa on kehitetty hahmoja ja symboleja herättämään asiakkaan huomio.
Esimerkit: Kaarea Oy: Makaronilaatikon matka, Palmia: Valo vastuullisuus

Kokeilisitko brändäystä?

Mikä estää ruokapalveluita kokeilemasta myös markkinointikampanjan tapaisia tempauksia?
Sekoitetaan ripaus luovuttaa, sopivat markkinointimateriaalit ja toimivat viestintäkanavat ja suunnitellaan omaan toimintaan räätälöity kasvisruokakampanja. Parhaiten brändäys toimii jos kampajaa siiviittää tunnettu henkilö, mutta omastakin  asiakaskunnasta löytynee aktiivisia mikrovaikuttajia, jotka voisivat edistää kasvisruuan ilosanomaa omassa viiteryhmässään. Olkaa aktiivisia ja etsikää oma brändilähettiläs!

Brändäyksen ABC

*Tunne asiakaskuntasi ja puhu samaa kieltä.
*Kiteytä sanoma muutamaan ydinajatukseen, visualisoi ja toista.
→ Tämä on vihreää, tämä on eettistä, tämä on maukasta = VALITSE KASVISTA!
* Luo  positiivisia odotuksia ja tarjotaan lisäarvoa
→ Kerro konkreettiset hyödyt:
Tiesitkö, myös kasviproteiini kasvattaa lihaksia ja saa ihon hehkumaan…
* Tee  luvattu ja yllätetään extralla
→ Toteutetaan toivekasvisruoka ja välipalaksi pirtelö!
* Kerää suosituksia ja tarjotaan samaistumispintaa
→ Ihmiset uskovat mielipidevaikuttajiin.
etsi positiiviset edelläkävijät ja anna asiakkaille aihetta suosituksiin.

Vastuullisuusviestinnän tärpit:

  • Viesti organisaatiosi arvojen mukaisesti.
  • Osallista kaikki viestintään ja johda viestintää!
  • Uskalla viestiä myös keskeneräisistä asioista
    – herätä asiakkaan kiinnostus tulevaan.
  • Vastuuta viestiminen ja tee siitä säännöllistä.
  • Ota käyttöön viestinnän vuosikello,
    tai vuosisuunnitelma- muoto vapaa!
  • Mittaa viestinnän onnistumista.
  • Puhu asiakkaan kieltä ja anna konkreettista tietoa.
  • Älä uhkaa ilmastokriisillä.
  • Visualisoi ja leikittele, säilytä asiallisuus.
  • Tarinallista sanomasi ja kerro tarina sanoin/kuvin/puhuttuna.
  • Ota digitaaliset viestintäalustat ja some haltuun,
    käyttäkää vain niitä kanavia, joita ehditte ylläpitää.

**

KasvisPro-työapajan ryhmäkeskusteluiden nostoja ruokapalveluiden toteuttamasta kasvisruokaviestinnästä:

  • ruokalistallamme on selkeät vastuullisuusmerkinnät, jonka avulla asiakkaat voivat tehdä ilmastoystävällisiä valintoja
  • kasvisruuan merkitseminen ruokalistalla ja linjastossa
  • ”some, naamakirja ja puskaradio toimivat niin hyvässä kuin pahassa”
  • kasviproteiinien maistattaminen messuilla ja tapahtumissa
  • kasvisruuan maistattaminen oppilaiden vanhemmille
  • makuraadit, jossa kasvisruokaa maistellaan (lapset ja nuoret)
  • kasvisten maistelupaketit varhaiskasvatukseen: juurekset, hedelmäsetit, marjat
  • viestinnän toimenpiteet varhaiskasvatuksessa!
    ”Pienet lapset otollista kohderyhmää tulevaisuutta ajatellen; heidän asenteisiin voidaan vielä vaikuttaa.”
  • kasvispitoisten välipalojen aktiivinen suunnittelu ja tarjoilu
  • päivän ruokien annoskuvat somessa ja Intrassa, kasvisvaihtoehto näkyvästi esiin!
  • salaattibuffan korostaminen, ruokien sijoittelulla voidaan vaikuttaa!
  • kasvisruokapäivät -ja viikot
  • nimeäminen: aina ei kannata mainita proteiinin lähdettä
  • hybridireseptit ja asteittainen tuuppaaminen kohti kasvisruokaa
  • normalisoidaan kasvisruoka, ei alleviivata sitä!
  • ”Kasvikset ei ole mörkö vaan hyvä vaihtoehto!”

 

Teksti: Marjut Huhtala

Keskustelua kasvisruoasta

Posted on by Virpi Kemi

Ajankohtainen KasvisPro-hanke yllyttää positiiviseen kasvisruokakeskusteluun ja aktiivisiin toimiin kasvisruuan lisäämiseksi joukkoruokailussa. Ruokapalveluammattilaisille suunnattu KasvisPro-koulutusohjelma on edennyt käytännön reseptityöpajoista kevään-24 aikana järjestettäviin verkkotyöpajoihin.

Ensimmäisessä työpajassa kuultiin kertaus kasvisruokailua tukevista ilmastostrategioista ja kansallisista vastuullisuustavoitteista, jotka yksimielisesti kannustavat kohti kasvisvoittoista ruokavaliota. Työapajan avannut erityisasiantuntija Auli Väänänen MMM:stä kiteytti kasvisruokailun kärkihaasteet ja ajankohtaiset kehittämistarpeet joukkoruokailussa:

  • tarve toimiville resepteille
  • asiakaskunnan makumieltymysten huomioiminen
  • tehokas viestintä ja ruokakasvatus
  • hyvien käytäntöjen ja reseptiikan jakaminen
  • kotimaisuusasteen lisääminen kasviproteiinien valikoimissa

KasvisPro-ohjelma kannustaa aktiiviseen kehittämistyöhön

KasvisPro-ohjelmaan osallistuneet ammattilaiset ovat vastanneet ennakkokyselyyn kasvisruokailun nykytilanteesta ja toisaalta tulevaisuuden tavoitteistaan kasvisruokailun lisäämiseksi.

Lehtori Karoliina Väisäsen (JAMK) tiivistelmän mukaan yleisimmin käytetyt raaka-aineet ovat jo vakiintuneet käytössä: härkäpapu ja soijapapu, herne, linssit, tofu ja quorn. Kyselyn mukaan kasvisruokaa päivittäin tarjoavia oli vastanneista jo 69 % mutta kasvisreseptiikan saatavuus koettiin edelleen haasteena. 65% on sitä mieltä että toimivia reseptejä ei ole riittävästi. Kasvisruokareseptiikassa erityisesti askarruttavat ohjeiden skaalautuvuus, niiden soveltuvuus eri valmistusmenetelmiin ja kasviproteiinien käyttäytyminen eri valmistusmenetelmissä. Lisäksi kaivataan oppia kasvisruokien hinnoitteluun (malleja reseptien kustannuslaskelmista) ja vinkkejä kasvisruuan menekin edistämiseen.

Miten alkuun kasvisvallankumouksessa?

KasvisPro-hankkeessa on suunniteltu oivallisia nykytilan kartoituslomakkeita ruokapalveluammattilaisten käyttöön. Työpajassa lomakkeita esitellyt lehtori Laura Pulkkinen Xamkista kannustaa tekemään alkukartoituksen kasvisruokaosaamisesta ja asettamaan uusia tavoitteita teema kerrallaan. Näin rakentuu vähitellen toimipaikan oma kehittämissuunnitelma kasvisruokailun edistämiseksi. Kehittämissuunnitelman lomakepohjat löytyvät jatkossa KasvisPro-sivujen työkalupakista.

Mikä puhutti KavisPro-ohjelman ensimmäisessä verkkotyöpajassa?

Työpajan kuudessa eri ryhmässä keskusteltiin kolmesta eri teemasta, jotka liittyivät kasvisruokakulttuurin edistämiseen omassa toimintaympäristössä, KasvisPro-hankkeesta jo saatuihin hyötyihin ja sidosryhmätyöskentelyyn.

Työpajalaiset erityyppisistä toimipaikoista nostivat esiin osittain samoja onnistumisia ja haasteita, mutta erojakin löytyi. Osassa Suomen-maata kasvisruokailun toteuttaminen on vielä valtava haaste, mutta jo varsin monissa kunnissa kasvisruokaa tarjotaan normivaihtoehtona kouluruokailussa, kävi ilmi keskusteluissa.

Reseptit ja kasvisruuan tarjoaminen

Työapajakeskustelujen perusteella koulutus oli jo kannustanut myönteisiin kokeiluihin kasvisruuan tarjoamisessa: kasvisruokavaihtoehto oli siirretty erillisestä dieettilinjastosta samaan linjastoon perusruuan kanssa. Kasvisruokaa on myös tarjottu ensimmäisenä vaihtoehtona ja näin myös sekaruokailijoilla on ollut mahdollista maistaa kasvisruokavaihtoehtoa. Tämä muutos oli jo hieman lisännyt kasvisruuan menekkiä!


Kasvis-ja kalavaihtoehdot sijoitetaan linjastolla ensimmäisiksi jo monissa toimipaikoissa. Kuva: Joni Allonen

KasvisPro-koulutuksessa esillä olleita reseptejä on otettu aktiiviseen käyttöön ja ryhdytty entistä aktiivisemmin suunnittelemaan myös hybridireseptejä ja lihan korvaamista kasviproteiineilla.
Tarve uudelle toimivalle reseptiikalle on edelleen huutava, todettiin työpajassa.

Osittain KasvisPron innoittamana on ruokapalveluissa tehty isojakin ryhtiliikkeitä kasvisruokatarjonnan lisäämiseksi. Esimerkiksi Keravalla on suunniteltu oma, vaiheistettu kasvisruokastrategia, joka on jo toteutuksessa.

Nimeäminen

Sana kasvis voi edelleen joissakin tapauksissa osoittautua kirosanaksi ja asiakkaiden ”karkotuskeinoksi”. Työpajassa pohdittiinkin nimeämispolitiikkaa ja nimien hyväksyttävämpiä muotoja. Todettiin myös, että ajan mittaan nimeämiseen muodostuu ”näppituntuntuma” eli osataan jo ennakkoon arvata sellaiset ruokalajit missä kasvis-sana voi näkyä ja missä taas se tulee häivyttää. Mielenkiintoinen havainto oli sekin, että useinkaan asiakkaat eivät osaa itse nimetä erityisiä kasvisruokasuosikkeja lukuun ottamatta pinaattilettuja ja sosekeittoja.

Maustaminen

Kasvisruokien tuntuva maustaminen on sekä hyvä että huono juttu. Maustaminen kuuluu asiaan Tex mex-ruuissa, mutta onko reseptin toimivuudessa jotakin vikaa jos maustaminen nousee ykkösasiaksi kaikissa kasvisruuissa ja kumoaa kasvisten herkät aromit, pohdittiin työpajassa. Erityisesti päiväkoti-ikäisten kasvisruuan maustaminen on haasteellinen asia jo yliherkkyyksien ja allergioidenkin takia.

Mallioppiminen ja suostuttelu

Sitä lapset ja nuoret perässä mitä aikuiset edellä. Keskusteluissa tuli esille, miten ensiarvoisen tärkeää olisi opettajien esimerkki kasvisruokien maistelijoina. Opettajien kielteinen asenne heijastuu lapsiin ja kasvisruuasta tulee helposti uusi syy olla osallistumatta kouluruokailuun. Opettajien koulutuksessa ruokakasvatuksella tulisikin olla jatkossa vahvempi rooli, pohdittiin työpajassa.

Työpajassa keskusteltiin myös siitä, miten kaikki ruokapalvelun työntekijät saataisiin käännytettävä kasvisruokamyönteisiksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien lisäksi. Työsarkaa siis riittää.

Sidosryhmätyöskentely

Paitsi asiakkaiden käännyttäminen, myös kuntapäättäjien tavoittaminen kasvisruokasanomalla vaatii joskus sitkeitä ponnistuksia. Usein talouden tiukat raamit kumoavat hienot tavoitteet ja pakittavat vastuullistekoja. Vaikka kansalliset ilmastotavoitteet tukevat kasvisruokailua, tehdään kunnallisessa päätöksenteossa varsin hämmästyttäviä ratkaisuja. Esimerkiksi Rovaniemellä päätettiin lopettaa kasvisruoan tarjoaminen toisena vaihtoehtona kouluruokailussa, harmiteltiin työpajassa. Ruskossa oppilaat olivat itse taiteilleet lisämäärärahaa lukiolaisten kasvisruokaan mutta kasvisruuan lisääminen ei sittemmin saanutkaan jatkorahoitusta. Kasvisruokailun rantautuminen on tasapainottelua, jonka toisessa vaakakupissa on kasvisruuan käytön lisääminen ja toisessa ruokahävikin välttäminen, pohdittiin pajassa.

Työpajassa kuultiin myös todella ilahduttavia esimerkkejä siitä, kuinka kuntien ilmastotavoitteet näkyvät kasvisruokamyönteisyytenä ja aktiivisina toimina kasvattaa ja kannustaa tulevaisuuden kansalaisia vastuullisiin ruokavalintoihin. Tämä näkyy jo lasten ja nuorten osallistamisena ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisenä, jatkuvana vuoropuheluna ja erilaisina ruokakasvatustempauksina. (kuten kasvisruokien maistattaminen vanhempainilloissa, ruokaraadit, kilpailut yms.). Jatkuva vuoropuhelu koulujen ja päiväkotien kasvatushenkilökunnan kanssa ja hyvän keskusteluyhteyden ylläpitäminen riippumatta ruokapalveluiden tuottamisen tavoista, koettiin tärkeäksi.

Imago nousuun- tarvitaanko tähän samaistuttavaa idolia?

Mistä lisää sysäyksiä positiiviseen kasvisruokakeskusteluun? Julkkiskokki yhteistyökumppaniksi voisi olla hyvä juttu, mutta olisiko se liian alleviivattua- pärjättäisiinkö julkisissa ruokapalveluissa ominkin voimin, pohdittiin työpajassa. Vai pistetäänkö överiksi- miltä maistuisi käärijänvihreä kasvisruuan teemaviikko? Imagon kehittämisessä vain taivas on rajana.

Teksti: Marjut Huhtala. Pääkuva: Tomi Setälä.

Lisää tietoa KasvisPro-hankkeesta löydät täältä.