Nykyinen ruokaympäristö valinnanmahdollisuuksineen on omiaan vahvistamaan erilaisten arvojen ja motiivien vaikutuksia ruoankulutukseen. Vaikka arvot eivät aina ilmene ruokavalinnoissa, niiden vaikutus voi pidemmällä aikavälillä näkyä tiettyjen ruokien suosimisena tai välttämisenä ihmisten pyrkiessä toimimaan arvojensa mukaisesti. Ihmisten taipumus jakaa elämäänsä samanlaisia arvoja omaavien kanssa saattaa yhteisten ruokahankintojen ja aterioiden myötä entisestään vahvistaa arvojen yhteyksiä ruokavalintoihin.
Kasvispainotteisempiin ruokavalioihin siirtyminen ja lihansyönnin vähentäminen nähdään tärkeinä keinoina edistää niin ihmisten kuin maapallon terveyttä ja hyvinvointia. Tässä muutoksessa on tärkeää huomioida, että kasvisruokiin ja toisaalta eläinperäisiin ruokiin yhdistyy monia arvoihin kietoutuvia sosiaalisia, moraalisia ja kulttuurisia merkityksiä. Täten kasvisruoan syöminen – tai sen välttäminen – on hyvä esimerkki siitä, miten arvot ja motiivit ohjaavat arjen syömisvalintoja.
Tarkastelimme Leg4Life (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) -hankkeen kuluttajakyselyssä, miten arvot ovat yhteydessä palkokasvien, punaisen lihan ja kasviproteiinituotteiden käyttöön. Verkkokysely toteutettiin syksyllä 2020 ja siihen vastasi 1000 iältään 18–75-vuotiasta naista ja miestä. Vastaajat edustavat suomalaisia aikuisia melko hyvin iän, sukupuolen, asuinalueen ja koulutustason suhteen.
Perinteet ja turvallisuus
Perinteiden tärkeys elämää ohjaavana periaatteena oli yhteydessä suurempaan lihan ja vähäisempään kasviproteiinituotteiden käyttöön. Lisäksi turvallisuuden arvostaminen korostui lihaa suosivilla. Nykyisessä suomalaisessa ruokakulttuurissa lihalla on keskeinen sija ruokavaliossa, erityisesti juhla- ja perinneruoissa. Perinteet, perheen tai työyhteisön ruokailutavat ja alueelliset ruokakulttuurit voivat siis toimia sosiokulttuurisina esteinä kasvisruokailun lisäämisessä. Kasvisruokailu voi kohdata vastustusta ja sitä saatetaan pitää jopa uhkana yhteisön normeille. Toisaalta esimerkiksi hernekeiton syöminen torstaisin on vahva suomalainen ruokaperinne, joten myös palkokasveilla on sijansa kulttuurissamme. Voisimmeko näistä lähtökohdista monipuolistaa ja vahvistaa palkokasvien roolia suomalaisten arjen ruokailuissa?
Hedonismi ja virikkeellisyys
Hedonismia eli mielihyvää, elämästä nauttimista ja itsensä hemmottelua arvostavat vastaajat käyttivät useammin lihaa ja harvemmin palkokasveja ja kasviproteiinituotteita. Ruoan maku on yksi tärkeimmistä ruokavalintoihin vaikuttavista tekijöistä ja opimme pitämään niistä ruoista, joita syömme usein ja joihin yhdistyy myönteisiä kokemuksia. Lihan keskeisyys suomalaisessa ruokakulttuurissa voi siis osittain selittää myös näitä havaintoja.
Virikkeellisyyttä eli vaihtelua ja jännitystä elämässä tärkeänä pitävät puolestaan söivät useammin kasviproteiinituotteita. Erilaisten kasviproteiinituotteiden valikoima on nykyään laaja ja uusia tuotteita tulee kauppoihin säännöllisesti, mikä voi tarjota virikkeellisyyttä arvostaville kaivattua vaihtelua ruokavalioon.
Universalismi
Universalismin tärkeys elämää ohjaavana periaatteena linkittyi vähäisempään lihan ja suurempaan palkokasvien sekä kasviproteiinituotteiden kulutukseen. Universalismissa korostuu tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitys. Keskiössä ovat kaikkien ihmisten ja luonnon ymmärtäminen, kunnioittaminen ja suojeleminen. Viime vuosina tietoisuus ja julkinen keskustelu lihantuotannon monista kielteisistä ympäristövaikutuksista on lisääntynyt, mikä saattaa entisestään vahvistaa universalismin yhteyksiä kasvispainotteiseen syömiseen.
Valta ja suoriutuminen
Aiemmissa tutkimuksissa vallan ja suoriutumisen tärkeys on korostunut enemmän lihaa kuluttavilla. Osittain tätä selittänee se, että eläimen liha symboloi miehisinä pidettyjä ominaisuuksia, kuten voimaa, vahvuutta ja valtaa. Kyselymme tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että näiden arvojen vaikutukset liittyvät tiiviisti muihin taustatekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään ja sosioekonomiseen asemaan – vallan ja suoriutumisen arvot eivät olleet yhteydessä ruoankäyttöön näiden taustatekijöiden huomioimisen jälkeen.
Arvot ja palkokasvituotteiden lihankaltaisuus
Osalle kuluttajista lihaa muistuttavat kasviproteiinituotteet voivat helpottaa kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä. Kyselyssämme noin neljäsosa (27 %) vastaajista toivoi palkokasvituotteiden muistuttavan mahdollisimman paljon lihaa, kun taas kaksi viidesosaa (39 %) suhtautui lihankaltaisuuteen kielteisemmin. Erityisesti perinteitä arvostavat suhtautuivat myönteisesti lihankaltaisuuteen. Tulostemme perusteella monenlaisille kasviproteiinituotteille on siis kysyntää suomalaisten aikuisten keskuudessa.
Päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavat motiivit
Olemme Leg4Life-hankkeessa tutkineet myös päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavien motiivien yhteyksiä palkokasvien kulutukseen. Selvitimme tätä noin 3000 suomalaisen aikuisen keskuudessa, jotka osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan DILGOM 2014 tutkimukseen. Palkokasveja enemmän syövillä korostuivat erityisesti terveellisyyden, luonnollisuuden ja eettisyyden merkitys päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavina tekijöinä. Ruoan hankinnan ja valmistamisen kätevyyteen sekä ruoan hintaan ja tuttuuteen liittyvät motiivit olivat puolestaan suhteellisesti vähemmän tärkeitä heille. Palkokasveja suosivat saattavat siis olla keskimääräistä tiedostavampia ja valmiita vaivannäköön päivittäisissä ruokailuissaan.
Johtopäätöksiä
Arvot vaikuttavat siihen, mitä ja miten ihmiset syövät. Kasvisruoan syöminen tai sen välttäminen heijastaa usein syvempiä arvoja, kuten suhtautumista terveyteen, ympäristöön ja yhteisöön. Vaikka arvot eivät aina ilmene ruokavalinnoissa, ne muovaavat yksilöiden ja yhteisöjen suhtautumista ruokaan pitkällä aikavälillä.
Kuluttajien arvot onkin tärkeää huomioida sekä kehitettäessä että nimettäessä uusia kasviproteiinituotteita ja kasvisruokia. Esimerkiksi runsaasti lihaa kuluttavien kohdalla tuttuudesta ja herkullisuudesta viestivä nimi voi toimia paremmin kuin nimi, joka korostaa ruoan kasviproteiinisisältöä tai vegaanisuutta.
Joukkoruokailu kouluissa ja työpaikoilla voi olla osaltaan luomassa uutta kasvispainotteisempaa ruokakulttuuria. Tärkeää on ruokailijoiden osallistaminen uusien kasvisruokien kehittämisessä, vaihtoehtojen tarjoaminen sekä vastareaktioiden käsittely ja ratkaisujen kehittäminen yhdessä.
Kirjoittaja: Hanna Konttinen, sosiaalipsykologian vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Kuvat: Hanna Konttinen ja Marjatta Vahvaselkä
Lähteet
Lehto, E., Korhonen, K., Muilu, T., & Konttinen, H. (2023). How do values relate to the consumption of meat and dairy products and their plant-based alternatives? Food Quality and Preference, 106, Artikkeli 104804. https://doi.org/10.1016/j.foodqual.2022.104804
Hentilä, A., Männistö, S., Kaartinen, N., Jousilahti, P., & Konttinen, H. (2023). Associations of food motives with red meat and legume consumption in the population-based DILGOM study. European Journal of Nutrition, 62(8), 3263-3275. https://doi.org/10.1007/s00394-023-03231-8
