Ruoan ”itsetarjoilu” opettaa itsesäätelyn taitoa
Lehto työskentelee Samfundet Folkhälsanin ja Helsingin yliopiston Dagis-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan päiväkotilasten elintapoja ja stressiä. Hänen väitöskirjansa käsitteli päiväkotien ruokailukäytäntöjä ja niiden yhteyksiä lasten ruoankäyttöön ja ravinnonsaantiin.
Se, että ruoan saa annostella itse, on tärkeä arjen taitoihin, itsesäätelyyn ja sen oppimiseen liittyvä taito. ”Lapsi opettelee ensin arvioimaan, kuinka kova nälkä hänellä on, ja kuinka paljon hän jaksaa syödä. Se, että lapsi on itse ottanut oman annoksen, eikä sitä ole vain kauhaistu hänen lautaselleen, motivoi lapsen syömistä”, korostaa Lehto.
Lehdon tutkimuksessa kävi ilmi, että yllättävän harvassa tutkituista päiväkodeista lapset saivat itse annostella ruokansa. Näin siitä huolimatta, että vuonna 2018 julkaistujen valtakunnallisten varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten yksi tavoitteista on kehittää lasten edellytyksiä omatoimiseen ruokailuun. ”Lapsi sai annostella ruoan itse vain alle kolmasosassa ryhmistä, vaikka kaikissa tutkituissa ryhmissä lapset olivat yli kolmevuotiaita. Myös nälän- ja kylläisyyden tunteista kysyttiin lapsilta melko harvoin”, kertoo Lehto.
Lapsen omatoimisuutta ja osallisuutta ruokailutilanteissa voi lisätä monin tavoin
Lapsen omatoimisuutta ja osallisuutta ruokailutilanteissa voi Lehdon mukaan lisätä monin tavoin. ”Lapset voivat osallistua ruokailutilan kattamiseen, ruokakärryn hakemiseen tai esimerkiksi oman paikkansa siivoamiseen”, Lehto havainnollistaa.
Erityisen toimivaksi keinoksi Lehto kokee yhteistyön ruokapalvelun tai päiväkodin oman keittiön henkilökunnan kanssa. Lehdon mukaan: ”Lapsen mielenkiinto ruokaa kohtaan lisääntyy, jos hän saa harjoitella pieniä ruokatoimia itse ja tutustua erilaisiin ruokiin rauhassa. Esimerkiksi yksinkertaisen välipalan valmistaminen, leipominen ja kaikki toimet missä lapsi saa itse kokeilla ja puuhailla ruoan kanssa ovat hyviä. Uusien taitojen oppiminen tuo myönteistä asennetta ruokaa ja ruokailua kohtaan.”
Mielipiteillä merkitystä – kannustava puhe tärkeää
Alle kouluikäiset lapset syövät päiväkodissa arkisin jopa useamman aterian kuin kotona. Sen vuoksi päiväkodissa ruokailulla on lapsille suuri merkitys. Ruokailusuositusten mukaan henkilökunnan toivotaan syövän yhdessä lasten kanssa ja toimivan heille roolimalleina. Siinä näytti Lehdon tutkimuksen mukaan olevan suuria kuntakohtaisia eroja. Erot liittyivät siihen, miten ateriakorvaukset kunnissa hoidetaan.
”Niissä kunnissa missä niin sanotun malliaterian sai koko henkilökunta, 83 % henkilöstöstä söi samaa ruokaa kuin lapset. Vastaavasti niissä kunnissa missä vain yksi tai kaksi henkilökunnan jäsenistä sai syödä malliaterian, vain noin 40 % söi yhdessä lasten kanssa”, Lehto kertoo.
Päiväkodin henkilöstön mielipiteillä näyttää Lehdon tutkimuksen mukaan olevan yhteys esimerkiksi siihen miten paljon lapset syövät kasviksia. ”Jos päiväkodin henkilöstön mielestä ruoka oli lapsille sopivaa, maittavaa, terveellistä ja monipuolista, lapset söivät enemmän kasviksia”, Lehto kertoo. Ruokapalvelun kanssa tehtävällä yhteistyöllä oli Lehdon tutkimuksen mukaan myös yhteyksiä lasten ravinnonsaantiin. Puolet päiväkodin johtajista kertoi, että heillä oli erityyppisiä haasteita yhteistyössä ruokapalvelun kanssa. Lehdon mukaan, niissä päiväkodeissa missä haasteita oli, lapset söivät epätodennäköisemmin hedelmiä ja marjoja.
Lapsen hyvän ruokasuhteen syntymiseen voi vaikuttaa kannustavalla ja myönteisellä puheella. Siihen vaikuttaa myös aikuisen oma ruokasuhde. ”Sillä on iso merkitys, miten on itse tullut kasvatetuksi. Varsinkin vanhemmalla ikäpolvella on kokemuksia hyvin autoritäärisestä kasvatuksesta ruoan suhteen”, Lehto kertoo. Joillakin aikuisilla on Lehdon mukaan sisäänrakennettu ajatusmaailma, että herkut ovat epäterveellisiä ja kiellettyjä ruokia, joita tekee hirveästi mieli mutta niitä ei saisi syödä. ”Tätä vastakkainasettelua ei pitäisi opettaa lapsille. Meidän aikuisten pitäisi osata tuoda esille, että herkut ovat kohtuudella syötynä ihan normaali osa elämää ja ruokavaliota”, Lehto korostaa.
Artikkeli julkaistu ja luettavissa kokonaisuudessaan: Talentia-lehti, 26.10.2021
Kuvat: Ammattikeittiöosaajat ry. Kuvaajat: Ylin ja alin kuva: Tomi Setälä
10/2021/P.J.
