Tämän päivän lapset kasvavat haastavassa ruokaympäristössä. Houkuttelevat kuvat, tuoksut ja kehotukset syödä ja nauttia ruoasta ympäröivät heitä. Pärjätäkseen mielitekojen ja ulkopuolelta aistittavien viestien keskellä, he tarvitsevat monenlaisia ruokaan liittyviä taitoja. Näiden taitojen kehittymiseen tarvitaan ruokakasvatusta.

Mieltymys kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin rakentuu varhaislapsuudessa

Suomalaisten lasten ruokavaliossa yksi suurimpia ravitsemushaasteita on jo pitkään ollut vähäinen kasvisten, marjojen ja hedelmien kulutus. Lasten terveen kasvun ja kehityksen kannalta tulisi niiden päivittäinen käyttö olla keskimäärin viisi-kuusi oman kouran kokoista annosta. Tällä hetkellä suomalaislapset jäävät tästä noin puoleen. Kasvisten, marjojen ja hedelmien syömään oppiminen ja nykyistä runsaampi kulutus on tärkeää paitsi lasten oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta myös osana kestävää ruokamurrosta, jossa ruokavalintojen merkitystä tarkastellaan myös koko maapallon hyvinvoinnin kannalta.

Alle kouluikäisen keskeisimmät ruokakasvattajat ovat koti ja varhaiskasvatus 

Tutkitusti lapset oppivat paremmin syömään kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kun vanhemmat kotona näyttävät niiden syömiseen esimerkkiä, kehuvat ja kannustavat. Ja muistavat tarjota yhä uudestaan, vaikka lapselle ei vielä maistuisikaan. Perheissä ruokakasvatukseen käytettävissä olevien voimavarojen välillä on valtavasti eroja. Matalamman sosioekonomisen aseman perheissä ruokapöydissä on tarjolla harvemmin, vähemmän ja yksipuolisemmin kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Onneksi perheet eivät ole ruokakasvatustyössään yksin, vaan heidän tukenaan toimii varhaiskasvatus, johon jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus osallistua. Lapsella on varhaiskasvatuksessa oikeus saada korkeatasoista, omaa kasvua ja oppimista tukevaa toimintaa – myös ruokakasvatuksen osalta.

 

Varhaiskasvatus tukee perheitä myös ruokakasvatustyössä

Aistilähtöisessä Sapere-ruokakasvatuksessa lasten kanssa tutustutaan ruokamaailmaan kaikkien aistien avulla. Sillä on todettu olevan positiivinen yhteys lasten halukkuuteen valita lautaselleen kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Tämä yhteys on voimakkain matalammin koulutettujen äitien lapsilla. Tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksessa toteutettu Sapere-ruokakasvatus on mahdollinen työväline lasten välisten sosioekonomisten erojen tasoittamiseen ruokakasvatuksessa sekä lasten oppimisessa syömään kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Varhaiskasvatuksessa ruokakasvatuksen toteuttamiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä ruokapalvelu- ja kasvatushenkilöstön välillä. Ruokapalvelu voi luoda erinomaiset puitteet, jotka vahvistavat ja edistävät ruokakasvatusta niin päiväkotien ruokailutilanteissa kuin osana muita toimintahetkiä. Ruokapalvelu- ja kasvatushenkilöstön yhteistyöllä toteutuva ruokakasvatus on lasten terveyttä edistävää työtä, joka on tärkeää tunnistaa osana koko kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta.

Esimerkkejä ruokakasvatusyhteistyöstä:

• Salaatit tarjotaan komponentteina
  • Tämä lisää niiden kulutusta, kun maut eivät sekoitu keskenään ja lasten on helpompi tunnistaa mitä syövät.
• Ruokakasvatuksen vuosikello
  • Suunnitellaan ja sovitaan yhdessä kuukausittainen ruokakasvatusteema/-toiminta.
• Ruokalistalla olevien ruokien leipominen ja valmistaminen keittiön toimittamista raaka-aineista.
• Ruokalistan ulkopuolisten tuotteiden hankinta keittiön kautta, esim. vanhempainiltaa tai juhlapäivää varten
• Ruokalistan teemapäivät:
  • ruokalistalla teemapäivä tai -viikko (esim. vuodenaikaan tai ruokakulttuuriin liittyvä), jolloin lapsiryhmiin toimitetaan tutustuttavaksi teemaan liittyen ruoka-aineita, esim. kokonaisia kasviksia
• Valmiiksi suunniteltu maistelutarjotin raaka-aineineen
• Helppo resepti ja raaka-ainepaketti esim. marjapiirakan tai smoothien valmistukseen
• Retkieväspaketit, jotka mahdollistavat lapsiryhmän ruokailun ulkona ja pidemmän retkipäivän.
• Lautasmallin mukaan kootut annoskuvat, jonka mukaan lapsi ohjataan ottamaan ruokaa.
• Kuvitettu ruokalista eli päivän ruoan raaka-aineet kuvina. Kuvien avulla käydään läpi mitä tänään on ruokana.
• Ruokapalvelu mukaan vanhempainiltaan

Kasvikset, marjat ja hedelmät soveltuvat aistilähtöiseen ruokakasvatukseen erityisen hyvin, sillä ne ovat aistittavilta ominaisuuksiltaan valtavan monipuolisia. Ruokakasvatusta voi kuitenkin hyvin laajentaa myös muihin ruoka-aineryhmiin.

Ruokapalvelu voi välittää mm. seuraavia ruoka-aineita lapsiryhmiin:

• satokauden kasviksia, marjoja ja hedelmiä
• tuoreita yrttejä
• päivän salaatin ainekset kokonaisina (lapsiryhmä pilkkoo itse)
• päivän ruoan sisältämiä raaka-aineita kypsentämättöminä ja/tai kokonaisina (esim. pasta, kaura, kasvikset), jolloin niihin voidaan tutustua eri muodoissa.
• puurohiutaleet
• leivonnaisten (esim. sämpylät, pannari, marjapiirakka) raaka-aineet ja resepti
• välipalan (esim. smoothie, kiisseli, puuro) raaka-aineet ja resepti
• mausteita tutustuttaviksi

 

Juttu on julkaistu AmmattikeittiöOsaaja-lehdessä 3/2022 syyskuussa 2022. Alkuperäinen teksti: FT, laillistettu ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen. Kuvat: Samuel Hoisko

28.11.2022/VK